Lentäjän ura loppui lentopelkoon

Jaa artikkeliTilaa Seura
Timo Telaranta ei ole suuremmin nauttinut lentämisestä myrskyisän kokemuksen jälkeen. © Sara Pihlaja
Kovahermoinenkin lentäjä voi kokea lentopelkoa. Kirurgi ja lentäjä Timo Telaranta pääsi lentopelostaan hypnoosin avulla.

Fobioihin erikoistunut tamperelainen kirurgi, lentäjä Timo Telaranta joutui lentomatkallaan 1982 myrskyn silmään. Siitä jäi vuosia kestänyt lentopelko. Kirurginhermoista ja hypnoosista on ollut apua lentopelon kohtaamisessa.

Tähän havahduin

Valmistuttuani lääkäriksi kävin Finnairin lentoperämieskoulutuksen vuonna 1971. En lentänyt Finnairilla, mutta muun muassa Sirairilla. Minulla oli lisäksi oma yritys, jolla kuljetin ulkomailla sairastuneita ja loukkaantuneita sairaalahoitoon Suomeen. Lensin paljon Euroopan eri kentille.

Pelkoni sai alkunsa vuonna 1982 Maire-myrskyssä, kun lensin Kööpenhaminasta Helsinkiin pienellä kaksimoottorikoneella. Jouduin suuren ukkosrintaman saartamaksi.

Viidentoista minuutin ajan taistelin epätoivoisesti heittelehtivän koneen pitämiseksi ilmassa. Sähkölaitteet oli suljettava, ja vain tavallinen kompassi sekä korkeus-, kaarto- ja kallistusmittarit reitittivät matkaani taskulampun valossa.

Näin todettiin

Pidin ihmeenä sitä, että jäimme eloon ja pääsimme laskeutumaan turvallisesti. Laskeutumisen jälkeen selvisi, että siiven katkeaminen oli ollut lähellä.

Ilmassa iskenyt pelko piti minua otteessaan myös laskeutumisen jälkeen. Lentokoneen ohjaaminen sai jäädä, ja tunsin tapahtuman jälkeen oloni matkustajanakin epämukavaksi. Sydän pamppaili rinnassa aina lentokoneessa ollessani.

Eräälläkin kotimaan lennolla säikähdin pahasti, kun huomasin ikkunasta, että laskutelineet eivät olleet valmiina laskeutumista varten. Halusin lentoemännän varmistavan kapteenilta, ettemme vaan tee mahalaskua.

Kohtalokkaan lennon jälkeen olen lentänyt itse vain kerran. Tarkoitus oli sillä tavoin hoitaa lentopelkoani. Tämän jälkeen lentäminen jäi, sillä muutin Helsingistä Tampereelle. Minulle oli myös tullut täyteen 2 700 lentotuntia, ja ajattelin että se saa riittää.

Näin hoidettiin

Osallistuin muutaman vuoden kestävälle hypnoterapeuttikurssille 90-luvun lopulla. Kurssia käydessä kävi ilmi, että hypnoosista voisi olla apua myös lentopelkooni. En ollut aiemmin lääkinnyt sitä millään konstilla.

Pyysin kurssikaveriani vaivuttamaan minut hypnoosiin. Eläydyin uudestaan lentokoneessa kokemiini kauhunhetkiin ja kävin ne istunnossa läpi hetki hetkeltä. Tulimme hypnoositerapeutin kanssa siihen tulokseen, että kaikki oli mennyt ilmassa itse asiassa aika hyvin.

Hypnoosin jälkeen lentopelkoni helpotti ja sitä ei ole enää esiintynyt.

Tässä ja nyt

Lennän nykyään useita kertoja vuodessa, sillä toinen kotini sijaitsee Roomassa.

Lentopelkoni ei ole koskaan varsinaisesti estänyt minua matkustamasta, vaikka siitä on ollut haittaa. Uskon, että se on luonnekysymys. Olen sen tyyppinen ihminen, että hallitsen hermoni vaikeissakin paikoissa. Kirurginakin olen joutunut ottamaan hallintaan leikkauksia, jotka ovat aluksi näyttäneet menevän huonosti.

Ymmärrän, että viimeaikaiset lento-onnettomuudet herättävät ihmisissä huolta. Olen analysoinut viimeksi tapahtuneen German- wingsin lento-onnettomuuden niin, että kyseessä oli lentoperämiehen pakkomielle.

Tämä taas avaa uusia näköaloja ilmailuonnettomuuksien välttämiseen. Ohjaamoon ei jätetä yhtä ihmistä kerrallaan. Lentäminen tuntuu päätöksen jälkeen heti paljon turvallisemmalta.

Uutiset lisäävät lentopelkoa

A. Lento-onnettomuusuutiset lisäävät lentopelkoa niiden matkustajien kohdalla, joilla on jo valmiiksi lentopelkoa tai muita fobioita, kertoo Riikka Saarela, Finnairin Turvallisuus- ja palvelukoulutuksen johtaja.

B. Yli 30 prosenttia ihmisistä kokee lentämisen epämiellyttävänä, ja 8 prosenttia välttelee lentämistä tai kieltäytyy siitä kokonaan. Oireet vaihtelevat vatsakivusta kuolemanpelkoon.

C. Lentopelkoon kannattaa hakea apua. Apuna käytetään muun muassa psykoterapiaa. Finnair järjestää lisäksi lentopelkokursseja muutaman kerran vuodessa.

X