Rytmihäiriö jäi pysyväksi

Jaa kaverilleTilaa Seura
Jatkuvan rytmihäiriön seurauksena kehoon kertyi aluksi nestettä. Sormus ei irronnut sormesta – mutta nyt se irtoaa. © sampo korhonen
Eteisvärinää sairastavalle Markus Langille tehtiin sähköisiä sydämen rytminsiirtoja, mutta lopulta sydän jouduttiin jättämään rytmihäiriön tilaan.

Markus Langilla, 69, todettiin eteisvärinä vähän yli viisikymppisenä. Se on rytmihäiriö, jonka eräs riskitekijä on hoitamaton korkea verenpaine.

Myös Markus Langilla oli ollut nuorena hoitamaton verenpainetauti. Vuosien ajan lääkkeeksi oli määrätty vain lenkkeilyä.

Jälkiviisaasti voi ajatella, että lääkitys olisi kannattanut aloittaa aiemmin.

Terveydenhuollossa ei kuitenkaan 70-luvulla osattu kaikkea, mitä nyt osataan.

Markus Lang sai ensimmäisen rytmihäiriökohtauksen vuonna 1997. Sydän tuntui heti aamusta lyövän epämääräisesti ylimääräisiä kertoja, ja henkeä ahdisti.

Hän osasi epäillä eteisvärinää sukulaistensa kertomusten perusteella ja hakeutui ensiapupoliklinikalle.

Kun diagnoosi varmistui, hän harmitteli sairaanhoitajille huonoa tuuriaan. Markus Lang tiesi entuudestaan, että monilla eteisvärinä on oireettomana. Miksi juuri hänellä piti olla sairauden vaikeaoireinen versio, jossa koko keho menee pois tolaltaan ja olo tuntuu lähes sietämättömältä?

”Hoitajat sanoivat, että saan olla tyytyväinen, koska piilevä rytmihäiriö voi johtaa arvaamatta aivoinfarktiin ja jopa kuolemaan.”

Tuolla kertaa sydämen rytmi saatiin normaaliksi lääkkeillä.

Rytminsiirto huojensi

Kohtauksittainen eteisvärinä oli kuitenkin tullut jäädäkseen. Pahimpina aikoina kohtauksia tuli kuukaudessa parikin.

Rytmihäiriökohtaukset alkoivat usein työstressin tai ruumiillisen rasituksen seurauksena. Myös tärisevän laitteen kuten moottorisahan tai puutarhajyrsimen käyttö saattoivat laukaista kohtauksen.

Markus Langille jouduttiin tekemään sähköisiä sydämen rytminsiirtoja. Niitä tehtiin 15 vuoden aikana yhteensä 17.

”Rytminsiirron jälkeen tuntui autuaalliselta, kun sydän sykki taas normaalisti.”

Lopulta vuonna 2012 tuli päivä, jona lääkäri totesi, ettei rytmiä enää kannata siirtää, koska kohtaukset toistuvat niin usein. Sydän jätettiin jatkuvaan rytmihäiriön tilaan.

Olo oli aluksi hankala ja kehoon kertyi nestettä, mutta ajan myötä keho sopeutui epätahtiseen sykkeeseen.

Nyt helsinkiläinen Markus Lang elää eläkeläisen arkea ja liikkuu säännöllisemmin kuin koskaan.

Kohtalokas bussiturma

Markus Lang joutuu käyttämään eteisvärinän hoitoon veren hyytymistä estävää lääkettä. Aluksi hän pelkäsi lääkkeen mahdollisia sivuvaikutuksia: sisäisiä verenvuotoja ja erityisesti aivoverenvuotoa.

Nyt hän on käyttänyt lääkettä yhdeksän vuotta, eikä pelko aivoverenvuodosta ole käynyt toteen.

Hän on kuitenkin kokenut sen, millainen riski lääkitys voi olla onnettomuustilanteessa.

Hän oli yksi 38 suomalaisesta, jotka loukkaantuivat Malagan bussiturmassa vuonna 2008. Hän vammautui yläselästä ja kädestä, mutta onnistui ryömimään ulos bussista.

Onneksi hän pystyi kertomaan ensihoitajille, että hän käyttää veren hyytymistä estävää lääkettä. Niin hoitohenkilökunta osasi epäillä sisäisiä verenvuotoja, ja hän sai verensiirron.

Myöhemmin sairaalassa selvisi, että vasempaan keuhkopussiin oli vuotanut puolitoista litraa verta. Se poistettiin viikon kuluttua turmasta Töölön sairaalassa.

Seura 06/2013

X