Ystävysten vedonlyönnin voittanut jukkapalmu ostettiin 45 vuotta sitten – Nyt siitä saavat nauttia palvelutalon asukkaat
Pirjo Nyberg sai jukkapalmun mieheltään Börjeltä tuliaisena 45 vuotta sitten. Palmun ansiosta mies voitti vedonlyönnissä viinapullon.
Pirjo Nyberg otti edesmenneeltä mieheltään saamansa jukkapalmun mukaan palvelukotiin.
Jukkapalmu ei vaadi paljon hoitoa, mutta se tuottaa iloa vehreydellään. Isoksi kasvanut palmu muutti omistajansa Pirjo Nybergin, 77, perässä palvelutaloon. Siellä hän jatkaa nyt sen hoitamista.
Miten sait jukkapalmun?
Sain sen mieheltäni Börjeltä tuliaisena 1970-luvun lopulla. Hän kiersi kultaseppäystävänsä kanssa kouluissa myymässä luokkasormuksia. Kerran miehet päättivät ostaa jukkapalmut kotiin vietäviksi. Samalla he löivät vetoa siitä, kumman palmu elää pitempään. Voittaja saisi Koskenkorva-pullon. Ystäväpariskunnan palmu kuoli muutamassa kuukaudessa. En muista, miten palkinto sitten nautittiin. Veikkaan, että kaverukset jakoivat sen keskenään.
Mihin sijoitit tuliaispalmusi?
Asuimme silloin Helsingin Herttoniemessä, ja palmu mahtui hyvin ikkunalaudalle. Se muutti mukanamme Jakomäkeen, ja lopulta Loviisaan vuonna 1990.
Miten hoidat kasvia?
Jukkapalmu on helppohoitoinen kasvi. Kastelen, kun muistan. Se ei viihdy liian valoisassa paikassa, vaan puolivarjossa. Loviisaan päästyään palmu kasvoi lopulta valtavaksi. Nykyään sen latva ulottuu kattoon saakka. Sen liikuttaminen kotona oli vaikeaa, mutta kerran vuodessa vedin sen keskelle lattiaa suihkuttaakseni sitä. Ruukku on niin iso, että mullasta vaihdan vain päällimmäisen kerroksen. Upotan multaan kanankakkaa, sillä siitä se tuntuu tykkäävän.
Mikä kasvissa viehättää?
Jukkapalmussa viehättää erityisesti sen runsaus, vihreys, kauneus ja rehevyys. Siihen liittyy myös paljon muistoja. Mieheni ja ystäväpariskunta ovat jo kuolleet. Ehdimme olla Börjen kanssa yhdessä 50 vuotta. Muistelen hauskoja aikoja, joita meillä oli yhdessä ystäväpariskunnan kanssa.
Mikä on palmun tulevaisuus?
Toivon, että se viihtyy palvelutalon avarassa aulassa. Iloitsen siitä, että muutkin saavat nauttia sen kauneudesta. Aion edelleen hoitaa sitä itse. Vähän haikealtakin tuntuu, sillä olenhan tottunut katselemaan sitä kotonani.
Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 11/2021.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti