Merikotkat vaanivat voipuneita valkoposkihanhia – Suuri koko suojaa joutsenia kotkien haaskaksi joutumiselta

Jaa artikkeliLähetä vinkki
valkoposkihanhia pellolla
Kymmenen kiloa painava ja porukassa viihtyvä laulujoutsen on kaikkea muuta kuin helppo eväs. © Jere Malinen
Miljoona kiloa valkoposkihanhia ja toinen mokoma joutsenia ei jää saalistajilta huomaamatta.

Kasa valkoisia höyheniä. Se on ainoa näkyvä todiste edellisiltana itäsavolaisella pellolla vierailleesta noin tuhannen valkoposkihanhen muuttoparvesta. Tuolloin ilman täytti kaakatus ja hermostuneisuus. Linnut lentelivät repaleisina parvina sinne tänne eivätkä malttaneet asettua aloilleen.

Ehkä ne aistivat pellonreunuskuusikossa päivystävän kuoleman.

Kun hämärä tiivistyi, hanhet laskeutuivat vielä kerran pellolle syömään vetäytyäkseen sitten läheiselle järvelle yöksi. Ruokaillessa osa linnuista käveli puolihuolimattomasti liian lähelle metsän reunaa. Meni hetki ja kohta koko porukka pakeni yhtenä sekasointuisena parvena paikalta.

Seuraava aamu paljasti syyn. Kanahaukka oli ottanut omansa, eikä se ollut ensimmäinen kerta.

Muuttorasituksen uuvuttama valkoposkihanhi on helppo saalis pedoille.  © Jere Malinen

Muuttorasituksen uuvuttama valkoposkihanhi on helppo saalis pedoille.  © Jere Malinen

Merikotkat valmiina

Tänä syksynä Suomen yli muutti noin puoli miljoonaa Barentsinmerellä pesinyttä valkoposkihanhea. Syys-lokakuun taitteessa Pohjois-Karjalan pelloilta laskettiin parhaimpana päivänä lepäilemästä peräti 270 000 hanhea.

Pedoille puoli miljoonaa valkoposkihanhea tarkoittaa miljoonaa mahdollista saaliskiloa.

Nohevana kannattaa olla, sillä ruokapöytä on vain hetken katettu.

”Valkoposkihanhien muuttoparvien saapuessa merikotkia siirtyy rannikolta Etelä-Suomen pelloille saalistamaan”, tietää monta saalistusta itsekin todistanut tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomesta.

”Pariskunnat saattavat metsästää yhdessä, mutta yleensä merikotkat kyttäilevät muuton rasittamia huonokuntoisia hanhia omatoimisesti.”

Lehtiniemi kertoo valtavan kokoisten merikotkien olevan melko kömpelöitä saalistuslentäjiä, mutta tuhansien lintujen hanhiparvissa on aina myös heikossa kunnossa olevia nääntyneitä lintuja.

”Hanhiparvien seurailu ja hätistely on järkevä strategia. Niiden perässä kannattaa lennellä niin kauan, kun hanhimassat lepäilevät pelloilla.”

Lue myös: Merikotkat saapuivat sisämaahan – lajin leviämiselle ei ole löytynyt selitystä

Joutsen vahva vastus

Valkoposkihanhi ei ole siivekkäistä ainoa 2000-luvulla runsastunut ravintovara. Suomen luonnossa asustaa puolet vuodesta noin 10 000 sekä laulu- että kyhmyjoutsenparia. Siihen päälle tulevat poikaset sekä nuoret, pesimättömät joutsenet.

Kun joutsenet summaa yhteen, hipoo niidenkin biomassa miljoonaa kiloa.

Yksi aikuinen joutsen tarkoittaisi kymmenen kilon paistia.

”Parvissa viihtyvä joutsen on voimakas vastustaja. Maakotkat saalistavat silloin tällöin laulujoutsenia pohjoisen pesimäsoilla, mutta merikotkat näyttäisivät jättävän kyhmyjoutsenet rauhaan”, Teemu Lehtiniemi sanoo.

Hän pitää myös reippaasti runsastunutta merimetsoa huomattavasti tärkeämpänä saariston saalislintuna.

”Jopa joutsenten poikaset ovat petolinnuille hankalia pyydystettäviä. Emolinnut ovat aina lähellä ja suojelevat poikasia kiihkeästi.”

Teemu Lehtiniemi arvelee, että luonnosta löytyisi joutsenten jäännöksiä paljon nykyistä useammin, jos niiden saalistus olisi kovin yleistä.

Ilves joutsenjahdissa

Joutsenen saalistajiakin kuitenkin on. Rantasalmelainen Rauno Mikkonen löysi muutama vuosi sitten kotitilansa pellonreunusmetsiköstä tapetun joutsenen.

”Epäilen syylliseksi ilvestä. Niitä on täällä paljon, ja joutsen oli syöty kissamaisen siististi ja valikoiden.”

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola pitää Mikkosen tulkintaa hyvinkin mahdollisena.

”Suurten lintujen yleistyessä ne ovat alkaneet jälleen kiinnostaa yhtä lailla runsastuneita ilveksiä.”

Muutaman kesäkuukauden ajan joutsenet ovat kelpo ravintolisä suurpedoille.

”Eivät kuitenkaan minkään pedon pääsaalis”, Kojola huomauttaa.

Hänen mukaansa petojen joutsenjahdista ei ole vahvaa tutkimusnäyttöä, mutta yksittäishavaintoja löytyy. Esimerkiksi pantasuden huomattiin taannoin saalistaneen aikuisen joutsenen Sotkamossa.

Lue myös: Valkoposkihanhen lihan haaskaaminen ja tuhoaminen saa täystyrmäyksen metsästäjiltä – ”Tärkeintä olisi, että saalis tulisi jollakin tavalla hyödynnettyä”

X