Näin lempi leimahtaa sammakoilla – Koiraista äänekkäin kurnuttaja on myös todennäköisin pariutuja

Jaa kaverilleTilaa Seura
sammakot
Sammakoiden lempi alkaa leimahdella eteläisessä Suomessa jo huhtikuussa. © ismo pekkarinen / om-arkisto
Mitä lämpimämmät ilma ja vesi ovat, sitä nopeammin sammakot kutevat. Kutuaika voi kestää joistain päivistä noin viikkoon.

Kohta kuuluu kurnutus.

Kun lammet ja järvenpoukamat vapautuvat jäistä, käynnistyvät sammakoiden kosiomenot.

Osa sammakoista on viettänyt talvensa horrostaen vesistöjen pohjissa, mutta maakoloissa talvehtineet sammakot vaeltavat pian joukolla kutuvesistöjensä äärelle.

Ojissa ja pienimmissä lammikoissa kutee ainoastaan muutamia yksilöitä, kun taas lampien ja järvien rannoille saattaa ilmaantua jopa satamäärin sammakoita.

Soidin käynnistyy koiraiden kurnutuksella niiden houkutellessa naaraita paikalle.
Periaatteessa naaras valitsee kutukumppaninsa koiraan koon ja kurnutuksen perusteella.

”Koiraat ovat kovin hanakoita parittelemaan, joten naaraan valinnanvapaus saattaa toisinaan olla hyvin näennäistä, toteaa Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkimuskoordinaattori Päivi Sirkiä.

Hän on julkaissut yhdessä kirjailija-toimittaja Markku Lappalaisen kanssa Suomalaisen sammakkokirjan joitain vuosia sitten.

Ensin pusketaan

Sammakoiden kosiomenot käynnistyvät eteläisessä Suomessa yleensä huhtikuussa ja pohjoisimman Lapin tunturilammissa kurnutus alkaa kuulua vasta heinäkuun alussa.
Suomen yleisimpien sammakkolajien rusko- ja viitasammakon ja rupikonnan kutukäyttäytyminen on likimain samanlaista.

Ennen pariutumista sammakkokoiraat eivät varsinaisesti taistele naaraasta.

”Koiraat yrittävät joukolla puskea kiinni naaraaseen ja tönivät toisiaan. Yleensä suurin, voimakkain ja äänekkäimmin kurnuttava koiras pääsee pariutumaan”, Sirkiä kertoo.

Pariutuva naaras laskee mätimunansa veteen samaan aikaan kuin koiras maitinsa.

Kehojen ulkopuolella tapahtuneen hedelmöittymisen tuloksena veteen jää noin tuhannesta mätimunasta muodostunut rypäs.

”Limaosan turvotessa vedessä rypäs paisuu jopa suuremmaksi kuin mädin laskenut sammakko.”

Rannoilta niityille

Mitä lämpimämmät ilma ja vesi ovat, sitä nopeammin sammakot kutevat. Kutuaika voi kestää joistain päivistä noin viikkoon.

Hedelmöittyneestä mädistä kuoriutuu muutama viikko pariutumisen jälkeen uivia toukkia eli nuijapäitä, jotka nousevat eteläisessä Suomessa vedestä maihin yleensä heinäkuun aikana.

”Sammakoiden muodonvaihdoksessa vedessä eläneelle nuijapäälle kasvaa jalat, sen kidukset painuvat kiinni ja se alkaa hengittää keuhkojensa kautta ja ihonsa läpi”, Sirkiä kertoo.

Kudun jälkeen aikuiset sammakot vetäytyvät vesistöjen ääriltä metsiin, niityille ja puutarhoihin.

”Sammakot ovat yö- ja hämäräaktiivisia eläimiä, joten niitä nähdään keskikesän aikana niiden määrän nähden verrattain harvoin.”

sammakko

istockphoto

Lumi suojaa talvella

Sammakko saavuttaa sukukypsyytensä muutaman vuoden ikäisenä, mutta vain murto-osa hedelmöittyneestä mädistä kuoriutuneista nuijapäistä pääsee pariutumaan.

Vedessä elävät nuijapäät päätyvät kalojen ja lintujen ravinnoksi ja maalle nousseita sammakoita saalistavat lintujen lisäksi nisäkäspedot.

”Suuri osa kesän poikasista ei ehdi kasvaa riittävän suureksi eikä kerätä tarpeeksi lisäravintoa ennen horrokseen vaipumistaan, vaan ne menehtyvät ennen kevättä”, Sirkiä kertoo.

Hänen mukaansa kulunut talvi ei välttämättä ole ollut sammakoille pahin mahdollinen.

Ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa saatiin paksuhko lumikerros ennen kireitä pakkasia, eikä maa päässyt routimaan kovin syvälle.

”Koska pienet vesistötkään eivät ole jäätyneet pohjiaan myöten, niin sammakoilla on ollut vähintään tyydyttävät talvehtimisolosuhteet.”

X