Sorsien ruokinta on paljolti yksityisten ihmisten varassa: ”Ruokinnan pitäisi jatkua läpi talven, ja ruoan tulisi olla laadukasta ja linnuille sopivaa”
Sorsien talviruokinta alkoi Hämeessä jo sata vuotta sitten. Nyt ruokinta on lopetettu monessa paikassa.
Hämeenlinnan Kutalanjoessa on asustellut talvisin kaupunkisorsia jo vuosikymmenien ajan.
Kiikareihin sonnustautunut harmaapartainen herra kävelee jokipahasen ylittävää pyörätietä pitkin. Perässä marssii satapäinen sorsalauma. Ihmisessä niitä vetää puoleensa toive helposta ruoasta.
Lintuja harrastava herra kertoo käyneensä kiikaroimassa lähimetsässä aiemmin havaittua valkoselkätikkaa. Hämeenlinnan Katumajärveen laskevassa Kutalanjoessa talvehtivia sorsia hän ei ruoki.
Saman päätöksen on tehnyt viime aikoina moni muukin. Lintuinfluenssa ja rottaongelmat ovat rajoittaneet kaupungeissa talvehtivien sorsien ruokintaintoa. Viranomaiset ovat jopa kehottaneet pidättäytymään muuttolintujen ruokinnasta. Niinpä talvehtivien sorsien määrä Suomessa on pienentynyt, vaikka talvien leutonemisen myötä olisi voinut olettaa tapahtuvan päinvastoin.
Sorsien ruokkiminen: jos aloitat, jatka
Hämeenlinnassa asuva Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen hallituksen jäsen Reijo Onnela sanoo Kutalanjoessa olleen talvisin kaupunkisorsia niin kauan kuin hän muistaa.
”Eli jo monta kymmentä vuotta.”
Sorsien ruokinnasta vastasi vuosia kaupunki, mutta valvontaeläinlääkäri Niina Veräväisen mukaan siitä luovuttiin eläintautiriskien ja hygieniahaittojen takia.
Ruokintavastuu siirtyi Hämeenlinnan seudun eläinsuojeluyhdistykselle. Sittemmin sekin on luopunut ruokinnasta eritoten lintuinfluenssan yleistyttyä.
Noilta ajoilta Kutalanjoen varressa on suuri roskalaatikko, jossa viljaa säilytettiin suojassa rotilta.
”Sorsien ruokinta taitaa olla nykyäään yksityisten ihmisten varassa”, Onnela sanoo.
Ihmisillä on tällöin iso vastuu.
”Ruokinnan pitäisi jatkua läpi talven, ja ruoan tulisi olla laadukasta ja linnuille sopivaa.”
Notkahdus sota-aikaan
Sinisorsien jättäytyminen talveksi Suomeen ei ole uusi ilmiö. Talvisorsien historia käynnistyi Suomessa vuonna 1895 Inkoon Fagervikin tilalla. Myös Oulusta kirjattiin talven Suomessa viettänyt sinisorsa viime vuosisadan alussa.
Yhdelle maamme tunnetuimmista sorsien talviruokintapaikoista, Tampereen Tammerkoskelle, ensimmäiset sinisorsat ilmaantuivat talvella 1922–23.
Aihetta selvittänyt vanhempi yliopistonlehtori Petri Nummi Helsingin yliopistosta luennoi aikoinaan sorsien talvehtimisen yleistyneen Suomessa laajemmin 1930-luvulla.Tuolloin Tampereen Tammerkoskella vietti talvea jo 500 ja Helsingissäkin 200–400 lintua.
Nummen mukaan sotavuosina ruokinta hiipui hetkeksi ja sorsien talvikannat romahtivat. Se oli kuitenkin vain hetken takaisku. Talvisorsien määrä alkoi kasvaa ripeästi 1950-luvulla. Tuolloin pelkästään Tammerkoskelta laskettiin yli 1 000 sinisorsaa.
Enimmillään Suomessa on talvehtinut yli 20 000 sorsaa, valtaosin sinisorsia. Huippuvuosina pelkästään Helsingissä vietti talvensa 5 000–6 000 sorsaa.
Muuttomatka lyhenee
Ihmisen toiminta on sekoittanut luonnonjärjestystä muutenkin. Ilmaston lämpenemisen myötä Itämeri pysyy sulana kauemmin ja pohjoisempana, joten vesilintujen muuttomatkat ovat lyhentyneet aiemmasta.
Vielä muutama vuosikymmen sitten niiden piti lentää talveksi Etelä-Ruotsin ja Tanskan rannikolle. Nykyään sulavettä saattaa löytyä lähes koko talveksi jo Ahvenanmaalta.
Mitä pitempi muuttomatka linnuilla on, sitä suuremmat ovat tavallisesti tappiot. Pohjanmerellä talvensa viettäneistä sorsista saattaa kuolla jopa kolmannes.
Kaupunkisorsilla talvikuolleisuus on vain 5–10 prosenttia. Pahiten niitä verottavat liikenne ja pedot.
Reijo Onnelan mukaan Kutalanjoellakin vierailee lähes joka yö kettu saalistamassa.
”Myös kanahaukka on kaupungissa tuttu näky.”
Sorsien talvihäät
Ruokintapaikalla on mielenkiintoista seurata lintujen lemmenleikkejä. Sinisorsat pariutuvat jo loka-marraskuussa. Niinpä ne vahvistavat parisidettä läpi talven, jotta naaras huolisi koiraan vielä keväälläkin.
Kaupunkien sulapaikoilla näkeekin lintujen muodostaneen pareja, ja liian lähelle uivat kilpakosijat häädetään armotta loitommalle.
Talvesta selvinneillä sorsapareilla kilpailuetu konkretisoituu: ne ovat keväällä valmiiksi parhailla pesimäpaikoilla. Siksi myös niiden jälkeläiset oppivat talvehtimaan kaupungeissa.
Tosin joskus kaupunkisorsilla menee kalenteri sekaisin. Lämpövoimaloiden läheisyydestä on löydetty sinisorsien munapesiä joskus jo tammikuussa.
