Papukaijat opetettiin soittamaan videopuheluita toisilleen – jotkut linnut myös sukivat ”yhdessä” videon välityksellä
Kansainvälinen tutkijaryhmä kehitti videopuhelujärjestelmän papukaijoille. Mitä enemmän puheluita papukaija sai, sen enemmän se halusi itsekin soittaa.
Tutkijoiden mukaan papukaijat halusivat soittaa puheluita useammin, jos myös niille soitettiin usein.
Tutkijat selvittivät, miten lemmikkipapukaijojen yksinäisyyttä voisi helpottaa turvallisesti. Näin papukaijat saivat tutkimuksen myötä oman videopuhelujärjestelmänsä.
Tutkimukseen osallistui 15 papukaijaa, joista jokainen oppi soittamaan toisilleen. Ne myös osoittivat haluavansa mielellään soittaa lintuystävilleen.
Kaikki lintujen omistajat raportoivat videopuheluiden positiivisista vaikutuksista. Papukaijat oppivat uusia taitoja; lauloivat ja ”puhuivat” yhdessä videopuheluissa. Jotkut linnut sukivat ”yhdessä” videon välityksellä tai jopa oppivat lentämään katsomalla toista puhelussa.
Papukaijoille kehittyi myös sosiaalisia suhteita sekä mieltymyksiä, kenelle ne halusivat soittaa. Tutkijoiden mukaan papukaijat halusivat soittaa puheluita useammin, jos myös niille soitettiin usein.
Papukaijat eivät saa tarpeeksi älyllisiä haasteita
Pelkästään Yhdysvalloissa elää yli 20 miljoonaa lemmikkipapukaijaa. Tutkijoiden mukaan luonteeltaan sosiaalinen lintu ei usein saa kotioloissa tarpeeksi lajilleen tyypillistä älyllistä kanssakäymistä tai viihdykettä, varsinkaan jos se on yksin ainoa lemmikki.
Papukaijoilla ilmenee myös useita lajitovereille ja muille linnuille vaarallisia tauteja, joiden vuoksi ei välttämättä ole turvallista järjestää linnuille tapaamisia kasvotusten. Pelkästään ihmisiin tottunut lintu voi lisäksi olla muille linnuille aggressiivinen.
Kellon äänen ja linnun kuvan yhdistäminen
Tutkimuksessa haluttiin kehittää eettinen tapa, jolla linnut voisivat sosialisoida keskenään. Linnut opetettiin ensin yhdistämään kellon ääni ja toisen linnun kuvake, ja sitten pyytämään puhelua kellolla ja klikkaamalla toisen linnun kuvaketta. Onnistumisessa tärkeää oli omistajan läsnäolo.
Tutkimuksen tekivät yhdysvaltalaistutkijat Rebecca Kleinberg ja Jennifer Cunha Northeast Universitystä, Megha Vemuri MIT Media labista sekä Ilyena Hirskyj-Douglas Glasgown yliopistosta.
Korkeasaaren asiantuntija: ”Parantaa yksinelävän linnun hyvinvointia vain vähän”
Korkeasaaren eläintenhoitaja Jonne Stenroth on ollut papukaijojen kanssa tekemisissä vuosikausia. Hän on hoitanut niitä Korkeasaaressa, pitänyt niitä lemmikkinään ja ollut mukana lemmikkipapukaijoja koskevassa yhdistystoiminnassa.
Videopuhelu-tutkimuksesta Stenroth oli kuullut jo aikaisemin, eikä pidä tuloksia yllättävinä. Papukaijahan on lintumaailman älykkäin eläin ja digilaitteita, kuten tabletteja, on käytetty jo aikaisemmin niiden älykkyyttä tutkittaessa.
Lintujen opettaminen ei ole vaikeaa. Stenroth tietää lähipiiristäänkin tapauksen, jossa lemmikkipapukaija on opetettu piirtämään Ipadilla. Hän on kuitenkin skeptinen sen suhteen, että linnut pystyisivät soittamaan toisilleen kokonaan ilman omistajan apua.
Korkeasaaren papukaijoilla ei ole käytössä digipelejä tai videopuheluita, eikä eläintenhoitaja usko, että videopuhelut tulisivat yleistymään papukaijojen hoidossa.
Stenrothin mukaan video ei ole hyvä virike papukaijoille, ellei kyseessä ole yksin elävä lintu, joka on tottunut pelkästään ihmisiin. Silloinkin linnun hyvinvointi kohenee vain vähän, sillä niitä ei lähtökohtaisesti edes tuli pitää yksin. Mikään ei voi korvata parin tai parven tärkeyttä.
”Papukaija on äärimmäisen sosiaalinen eläin, joka ei luontaisesti ole yksineläjä. Se tarvitsee parin tai parven ympärilleen voidakseen hyvin”, Jonne Stenroth sanoo.
Lue myös: Papukaijat osaavat nauraa toisensa paremmalle tuulelle
Papukaija voi leimautua kuvaan
Papukaija on tavallisesti yksiavioinen eläin, joka on hyvin valikoiva parinsa suhteen. Vaikka videopuhelut voivat kohentaa nimenomaan yksinäisyydessä elävien papukaijojen hyvinvointia, ei niitä pitäisi harrastaa liikaa, sillä papukaija voi leimautua toisen linnun kuvaan.
”Papukaijat ovat hyvin leikkisiä ja mielellään leikkivät toistensa kanssa. Se, että kuvan kautta ei pääse koskaan leikkimään tai sukimaan sitä toista, voi aiheuttaa stressiä”, Jonne Stenroth toteaa.
Papukaija voi siis kiintyä liikaa kuvaan, jonka kanssa ei pääse koskaan kontaktiin. Samasta syystä vanha tapa pitää lemmikkilinnulla peiliä on huono. Lintu voi leimautua omaan kuvaansa.
Jonne Stenrothin mukaan satunnaisena virikkeenä videopuhelu voi yksin eläville papukaijoille toimia, sillä niillä ei käytännössä ole mitään muuta turvallista mahdollisuutta kanssakäymiseen.
Lemmikkipapukaijoja on Suomessa tuhansia
Jonne Stenroth arvioi, että Suomessa on tuhansia lemmikkipapukajoja. Suomen lemmikkipapukaijat Facebook-ryhmällä on 1 600 jäsentä.
Undulaatti on myös suosittu lemmikki, ja sekin on papukaija.
Jonne Stenrothin mukaan Suomessa ei ole enää Yhdysvaltojen tavoin yleistä yksittäisen papukaijan pitäminen. Lemmikkipapukaijojen omistajat ovat edistäneet tietoutta ja harrastajayhteisössä tunnetaankin papukaijojen sosiaaliset tarpeet sekä se, että lintuja tulisi ottaa aina vähintään kaksi.
”Yhden ainoan papukaijan omistaminen pitäisi olla menneen ajan juttuja,” Toteaa Stenroth.
