Silmitön saalistaja minkki tuhoaa luontoa – turha tappaminen tyypillistä näätäeläimelle

Jaa kaverilleTilaa Seura
Minkki on erinomainen uimari ja sukeltaja. © Risto Puranen/vastavalo
Villiintyneenä minkki uhkaa luonnon monimuotoisuutta.

Minkki voi olla silmitön saalistaja.

Lintuluodolla tai -kosteikolla tappamisreaktion vallassa oleva minkki saalistaa enemmän lintuja kuin se kykenee syömään.

”Tappamisreaktio on näätäeläimille tyypillinen piirre, mikä ilmenee turhana tappamisena, jos saalista on helposti saatavilla. Minkin osalta tappamisreaktio on pahentanut entisestään sen huonoa mainetta”, kertoo erikoissuunnittelija Mikael Nordström Metsähallituksesta.

Minkki tuotiin tarhatuksi turkiseläimeksi Suomeen 1920-luvulla. Tarhakarkureista muodostui sittemmin villiintyneitä populaatioita. Nykyään lajia tavataan koko maassa Turun saaristosta tunturilappiin saakka.

”Minkki tuhoaa etenkin vesilintujen pesiä ja saalistaa niiden poikasia. Minkin epäillään myös syrjäyttäneen maamme alkuperäiseen luontoon kuluvan vesikon.”

Emoa suurempi poikanen

Urosminkillä on vesistöjen läheisyydessä neliökilometrien kokoinen reviiri, jonka sisällä on useiden naaraiden elinpiirejä.

Minkin kiima-aika ajoittuu alkukevääseen, ja naaras synnyttää viidestä kuuteen poikasta huhti-kesäkuun välisenä aikana.

Poikaset syntyvät karvattomina ja niiden silmät avautuvat noin neljän viikon iässä. Sukukypsyyden minkki saavuttaa syntymäänsä seuraavana kesänä.

Elokuun lopulla minkkiemoa saattaa seurata jopa sitä itseään suurempi poikanen. Urokset kasvavat liki puolta kookkaammiksi kuin naaraat. Ennen syksyä poikaset lähtevät etsimään omia elinalueitaan.

Minkki saattaa vaihtaa elinympäristöään vuodenaikojen mukaan.

”Talvisin minkki pysyttelee mantereella tai suurimmissa saarissa ja siirtyy lintujen pesimäaikana saalistamaan ulkosaariston lintuluodoille.”

Kaikkiruokainen peto

Minkki on taitava uimari ja sukeltaja. Talviaikana sen pääasiallinen ravinto muodostuu kalasta.

”Minkki pystyy sukeltamaan noin minuutin kerrallaan. Kaikkia neljää raajaansa käyttämällä se on veden alla nopea saalistaja”, Nordström kertoo.

Maalla minkki etenee aaltomaisesti loikkien.

Mieluiten hämärässä tai yöllä liikkuva minkki pyydystää myös piennisäkkäitä kuten myyriä ja hiiriä. Lisäksi sille maistuvat sammakot, ravut, hyönteiset ja selkärangattomat eliöt.

Minkillä ei juuri ole luontaisia vihollisia.

Isossa-Britanniassa saukkokannan kasvu on vähentänyt minkkien määrää.

”Myös meillä saukot näyttäisivät olevan lisääntymässä, mutta sen vaikutusta Suomen minkkien määrään on vielä liian aikaista arvioida. Lisäksi merialueilla yleistyneen merikotkan tiedetään saalistavan minkkejä.”

Kansallispuiston tyhjiö

Sopeutuvainen minkki on tullut Suomeen jäädäkseen. Ilmaston lämpenemistä mahdollisesti seuraava talvien lyhentyminen parantaisi minkin elinolosuhteita vielä nykyisestään.

Suomessa pyydystetään pääosin loukuttamalla noin 50 000–60 000 minkkiä vuodessa.

”Minkki on mahdollista poistaa tärkeimmiltä lintualueilta. Saaristomeren kansallispuistoon on jo saatu aikaiseksi minkkityhjiö. Lajin pitäminen pois alueelta vaatii kuitenkin jatkuvaa valvontaa ja tehokasta metsästystä.”

X