Tutkijat selvittivät: Tästä syystä kuuma kylpy voi tappaa
Hiki virtaa vedessäkin, mutta se ei haihdu ja viilennä kehoa.
Kuuman kylvyn kanssa kannattaa olla varovainen.
Rentoutuminen kuumassa vedessä ammeessa tai paljussa voi olla kuolemaksi. Asia käy ilmi kansainvälisen tutkijaryhmän artikkelista, jossa selvitettiin hukkumiskuolemien syitä.
Artikkeli ilmestyi Physiology-lehdessä ja Turun yliopiston oikeuslääketieteen professori Philippe Lunetta on yksi artikkelin kirjoittajista.
Valtaosa ihmisistä hukkuu ruumiinlämpöä viileämmässä vedessä. Osa hukkuu kuitenkin ammeissa tai paljuissa, joiden vesi on 38–43-asteista. Japanilaiset harrastavat kuumia Ofuro-kylpyjä yhtä innokaasti kuin suomalaiset saunovat. Ofuro-kylvyssä viivytään yleensä viidestä viiteentoista minuuttiin 38–43 asteisessa vedessä.
Tutkijoiden mukaan japanilaisten kylpijöiden korkeat kuolleisuusluvut viittaavat siihen, että kylpeminen ruumiinlämpöä lämpimämmässä vedessä edesauttaa hukkumista.
Vuonna 2015 Tokion oikeuslääketieteellisellä laitoksella tutkittiin 1040 kylpemisen yhteydessä tapahtunutta äkkikuolemaa. Luku on kaksi kertaa suurempi kuin Tokion liikenteessä kuolleiden määrä.
Kuolleita on kaikista ikäryhmistä, mutta valtaosa heistä on iältään yli 60 -vuotiaita ja he kuolivat talvikuukausien aikana.
Kaupungin palo- ja pelastuslaitoksen arvion mukaan koko Japanin vastaava luku on 14 000.
Kuolemien syyksi tutkijat arvelevat seuraavaa.
Vedessä keho ei viilene
Ihminen viilentää itseään pääasiassa hikoilemalla. Kun ihminen hikoilee, hiki haihtuu kaasuksi. Haihtuminen viilentää ihoa.
Ihminen hikoilee myös kuuman veden alla. Vesi kuitenkin poistaa hien iholta, se ei pääse haihtumaan ilmaan eikä siten viilentämään kuumasta vedestä kärsivää vartaloa.
Hikoilu onnistuu vain siinä osassa ruumista, joka on veden pinnalla. Kuumissa kylvyissä veden pinnalla on usein vain pää, niska ja osa hartianseudusta.
Keho ei siis pääse viilenemään kuuman veden alla samalla tavalla kuin kuumassa ulkoilmassa. Elimistön liiallinen lämpeneminen heikentää verisuoniston ääreisvastusta, mikä puolestaan nostaa sykettä.
Sykkeen nousu saattaa johtaa rytmihäiriöihin. Lisäksi nestehukka saattaa aiheuttaa veritulpan, varsinkin vanhuksilla.
Varo kestävyysuintia tropiikissa
Osa kuumiin kylpyihin liittyvistä hukkumisista tapahtuu tilanteessa, jossa ihminen on poistumassa kuumasta kylvystä oleskeltuun siellä pitkään. Silloin verenpaine voi laskea äkillisesti.
Kuumat kylvyt voivat olla vaaraksi vanhusten lisäksi myös ihmisille, jotka sairastavat sepelvaltimotautia, verenpainetautia tai sydämen vajaatoimintaa.
Yli 39 asteisen veden kaataminen päähän voi laukaista epileptisen kohtauksen pienellä ihmisryhmällä, jolla on poikkeuksellinen lämmönsäätelyjärjestelmä. Tästä johtuvat kuolemat ovat kuitenkin äärimmäisen harvinaisia maailmassa.
Kilpa- ja kestävyysuinti lämpimässä vedessä voi salakavalasti lämmittää kehoa liikaa ja hukuttaa uijan.
”Lämpimässä vedessä kestävyysuinnista johtuvia kuolemia voi olla enemmän kuin on raportoitu”, professori Philippe Lunetta sanoo.
Kehon liiallisesta lämpenemisestä johtuva hukkumisriski on olemassa myös troppisissa vesissä sukeltavilla.
Suomessa kuumat kylvyt eivät Lunettan mukaan ole merkittävä syy terveiden ihmisten hukkumiskuolemiin.
Hän ei itse viipyisi varttia pidempään 42 tai 43 asteisessa vedessä.