Yllättävä tutkimustulos! Ilkeä robotti auttaa ihmisiä keskittymään ystävällistä paremmin

Jaa artikkeli
Ilkeä robotti nostaa ihmisten stressitasoa ja saa heidät keskittymään paremmin.
© iStock
Robottien ihmisille aiheuttama epämukava olo on onnistuttu valjastamaan hyötykäyttöön.

Tuore ranskalaistutkimus tuo mieleen ajan, jolloin lapset joutuivat kirjoittamaan jälki-istunnossa sata kertaa: ”En enää koskaan häiriköi oppituntia.” Jos luokanvalvoja pihisi kiukkua ja huonoa tuulta, tehtävästä suoriutui luultavasti nopeammin kuin jos valvoja oli hyväntuulinen – ja näin tapahtui myös ranskalaistutkimuksessa, jossa valvojana oli ilkeä robotti.

”Keskustelu” robotin kanssa vaikutti testituloksiin

Tutkimuksessa 58 vapaaehtoista osallistui klassiseen keskittymiskykyä mittaavaan kokeeseen. Testi itsessään oli yksinkertainen: vapaaehtoisille tarjottiin sanoja, jotka oli kirjoitettu erilaisilla väreillä, ja heidän tehtävänään oli kertoa mahdollisimman nopeasti sanan väri. Vaikka testi on yksinkertainen, sen tekeminen ei ole sitä, sillä ihmiset unohtuvat helposti lukemaan sanoja, jolloin värin nimeämiseen tulee vive.

Mitä nopeammin tehtävästä suoriutui, sitä paremmat tulokset testistä sai.

Ennen testiä vapaaehtoiset joutuivat ”keskustelemaan” tehtävää valvovan robotin kanssa. He kysyivät tältä sikermän tutkijoilta saamiaan kysymyksiä, ja robotti vastasi näihin joko ystävällisesti tai käyttämällä karkeaa, negatiivista kieltä.

Ärtyisä robotti sai ryhmänsä keskittymään paremmin

Kun tutkijat vertasivat tuloksia, ryhmien välillä oli selvä ero. Jos valvojana oli ärtyisä robotti, vapaaehtoiset saivat tehtävästä huomattavasti paremmat pisteet. Tutkijat arvelevat tämän johtuvan siitä, että lievä stressi tutkitusti auttaa keskittymisessä – ja ehkä siksi, että he halusivat nopeasti tilanteesta pois.

Ranskalaistutkimuksen taustalla on laajempi kysymys ihmisten ja robottien vuorovaikutuksen ongelmista. Kun ihmismäiset robotit muuttuvat fiktiosta osaksi ihmisten elämää, ihmisillä on havaittu olevan suuria vaikeuksia suhtautua niihin luontevasti.

Jos robotit ovat ihmismäisiä, liitämme niihin automaattisesti inhimillisiä piirteitä ja tunteita. Joissakin tutkimuksissa ihmisiä on pyydetty katsomaan videoita, joissa robottia kiusataan, ja monet ovat kokeneet tämän yhtä vastenmieliseksi kuin oikean ihmisen tai eläimen kiusaamisen.

Eräs tekijä, joka saa robotit vaikuttamaan inhimillisiltä, on robottien spontaanisuus. Sillä tarkoitetaan sitä, kokevatko ihmiset robottien toiminnan ennakkoon ohjelmoidulta vai sillä tavalla spontaanilta, että se nousee robotista itsestään.

Tekoäly ei miellyttänyt testiryhmää

Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa vapaaehtoiset katsoivat kahta virtuaalista henkilöä, jotka keskusteilivat arkisista asioista, kuten valittivat helleaallon tukaluutta.

Puolelle vapaaehtoisista kerrottiin, että keskustelua kontrolloi kaksi ihmistä ja toiselle puolelle, että keskustelijoina oli kaksi tietokonetta. Edelleen puolelle näistä kerrottiin, että keskustelu oli etukäteen ihmisten kirjoittama, toiselle puolelle, että se perustui tekoälyyn.

Tulokset osoittivat, että ihmisten oli helppo suhtautua virtuaalihenkilöihin, jos he ajattelivat, että keskustelu oli peräisin ihmisiltä – että keskustelijoina oli kaksi ihmistä tai että keskustelu oli ihmisten käsikirjoittama. Ajatus siitä, että keskustelu nousisi spontaanisti koneista itsestään sai vapaaehtoiset tuntemaan itsensä epämukavaksi.

Tuore ranskalaistutkimus on eräs harvoja, joissa robottien ihmisille aiheuttama epämukava olo on onnistuttu valjastamaan hyötykäyttöön. Jos koetilanteiden valvojana tulevaisuudessa on robotti, oppilaat voivat kohentaa keskittymiskykyään, jos robotti on ohelmoitu pahantuuliseksi.

X