Venäjän porttikieltokaan ei auttanut Suomea yleisurheilun EM-kisoissa – Missä vika?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kristian Bäck hyppäsi ensimmäisissä aikuisten arvokisoissaan komeasti viidenneksi. © Martti Kainulainen/Lehtikuva
Suomalaismenestys jäi Amsterdamin EM-kisoissa vaisuksi, vaikka kynnys mitaleille oli totuttua matalampi. Muutama nuori urheilija sentään yllätti positiivisesti.

Suomi ei pystynyt hyödyntämään kaikkien aikojen mitalisaumaa Amsterdamissa. Huipulla olisi ollut tilaa uusille mestareille enemmän kuin aikoihin.

”Nämä olivat light-painotteiset EM-kisat. Tyhmää järjestää EM-kisat ja olympialaiset perätysten. Se tiesi jo ennakkoon monien Euroopan huippujen poisjääntiä”, arvioi EM-kisoja SUL:n entinen valmennuspomo Antti Lanamäki.

”Light-versiota lisäsi myös venäläisten yleisurheilijoiden poissaolo”, Lanamäki jatkaa.

Venäläisille lätkäistiin tänä vuona porttikielto arvokisoihin maassa paljastuneen dopingtehtailun seurauksena, mutta yleisurheilun valtamaan jäähy ei Suomea auttanut.

Suomi jäi tavoitteestaan

Suomi tavoitteli selkeää tason nousua kaksi vuotta sitten hyvin sujuneiden Zürichin EM-kisojen jälkitunnelmissa. Suomen kahta EM-mitalia Zürichissä säesti peräti seitsemän pistesijaa.

Amsterdamin yksi mitali ja neljä pistesijaa olivat kuitenkin pettymys. Valmennusjohto oli asettanut tavoitteeksi 10 pistesijaa.

Kotimaan tutuissa olosuhteissa tehty tulos harvoin takaa huipputuloksen uusiutumista tai jopa kohentumista arvokisojen paineissa niin kuin valmennusjohto laski.

Lanamäki nostaa esimerkkinä liian optimistisista mitaliodotuksista Nooralotta Nezirin.

Neziri itsekin uskoi ennen kisoja olevansa mitalikunnossa. Pika-aidat ovat kuitenkin herkkä laji, jossa kaiken pitää onnistua täydellisesti.

”Aitajuoksussa on 11 asiaa, mitä pitää ajatella menestyksen kannalta: lähtö ja 10 aitaa”, toteaa 1960-luvun 110 metrin aidoissa Suomen mestaruuksia ja SE-aikoja aikoinaan tehtaillut Lanamäki.

Nuorten esiinmarssi

EM-kisojen suurin suomalaisyllättäjä oli 19-vuotias pituushyppääjä Kristian Bäck.

Bäck hyppäsi arvokisadebyytissään viidenneksi. Pronssi jäi vain kahden sentin päähän.

Bäckin geenit yleisurheiluun löytyvät kotipiiristä. Isä Mikael oli maajoukkuetason pikajuoksija ja äiti Natalia Kilpeläinen muistetaan huipputason kolmiloikkaajana.

Siinä missä Bäckiltä jäi Rion olympiaraja 815 ylittämättä, 400 metrin aitajuoksija Oskari Mörö alitti olympiarajan komeasti.

Mörö oli mitalin tuntumassa, neljäs ennätystään 49,24 hipovalla ajalla. Paremmin Mörö, 23, on juossut ainoastaan Zürichin EM-kisojen välierässä kaksi vuotta sitten.

Kisan voitti Kuubasta neljä vuotta sitten Turkkiin siirtynyt Yasmani Copello Escobar.

Keihäästä ainoa mitali

Euroopan mestaruutta puolustanut Antti Ruuskanen heitti karsinnassa 88,23, mikä on kaikkien aikojen pisin keihäskaari EM-karsinnoissa. Huipputulos karsinnassa ei paljon lohduttanut, vaikka Ruuskanen saikin EM-pronssia.

Eväät ja edellytykset olivat myös finaalissa huipputulokseen, mutta tiivistettyjen EM-kisojen ohjelma oli myrkkyä keihäänheittäjille. Karsinnan ja finaalin välissä ei ollut lepopäivää niin kuin arvokisoissa on ollut tapana.

Tero Pitkämäki oli kuin varjo parhaista päivistä. On suuorastaan lääketieteellinen ihme, että kuukausi leikkauksen jälkeen Pitkämäki ylipäätään nähtiin arvokisoissa.

Rion olympialaisten mitaliodotuksissa Ruuskanen ja Pitkämäki ovat Amsterdamin jälkeen arvoitus. Molemmat olympialaisten keihäänheiton mitalikandidaatit ovat tällä hetkellä toipilaita.

X