Tunnetko köyhiä lapsia?
Muutama vuosi sitten Ruotsissa sattui tragikoominen tapaus. Uutisohjelman tv-toimittaja päätti selvittää, onko Ruotsissa oikeasti lapsia jotka elävät sellaisissa tilanteissa ja perheissä, että he kärsivät köyhyydestä. Pelastakaa Lapset -järjestö nimittäin väitti tekemässään selvitysessä, että Ruotsissa on lapsiköyhyyttä, mutta tämä kyseinen toimittaja ei uskonut järjestön raportointia. Hän lähti siis kadulle kyselemään köyhien lasten perään.
En vieläkään tajua mikä ihmeen temppu se oikein oli. Kyseinen toimittaja kehtasi – tv-tiimin seuratessa häntä ympäri Tukholmaa – kysyä ihmisiltä, tuntevatko he lapsia jotka ovat köyhiä. Missä nämä köyhät lapset oikein piileksivät? Hän kysyi muutamalta lapseltakin, ovatko he köyhiä. Yksi toimittajan standardikysymyksistä valitsemilleen lapsille oli ”Onko sinulla varaa jäätelöön?”
Idioottimaista. Täysin ja kertakaikkisen anteeksiantamatonta. Että köyhiä etsitään telkkarissa ja tehdään valtavasta ongelmasta pseudoviihtellistä muka-uutisointia. Toimittaja teki itsestään ääliön. Hän paljasti ainoastaan oman tyhmyytensä ja sensaatiohakuisuutensa. Mitä jos kohdalle olisikin sattunut lapsi joka oikeasti tiesi olevansa köyhä, ja vanhempiensa olevan köyhiä? Mitä turhautumista tai hämmennystä tv-toimittajan kysymys olisikaan aiheuttanut. Ajatelkaa, jos joku kymmenvuotias olisikin nolona vastannut: ”Ei, minulla ei ole varaa jätskiin koska kaikki äidin rahat menevät kaljaan.”
Toivon hartaasti, että Suomessa kehdataan nöyrästi ja rehellisesti myöntää, että meidän maassamme on perheitä, jotka elävät köyhyydessä ja että osassa näistä perheistä on lapsia.
*
Ei sinunkaan, rakkain lukija, tarvitse lähteä telkkariohjelmassa kadulle seikkailemaan kohdataksesi köyhiä. Riittää että olet avoin katsellessasi ja tutkiessasi lähiympäristöä. Sadat tuhannet ihmiset Suomessa elävät nimittäin suhteellisessa köyhyydessä. Kohtaat heitä luultavasti päivittäin, arjessasi.