Juominen Belgradissa on hyödyllistä ja kivaa

Juominen on ihmiselle välttämätöntä, muuten ei pysy hengissä. Belgradin hanavesi ei pelkästään ole juotavaa, vaan myös maultaan erinomaista, eli ei maistu juuri miltään. Kotona sitä tuleekin juotua litrakaupalla, helteellä etenkin. Kaikki juominen Belgradissa ei tietenkään tähtää hengissä pysymiseen, vaan silkkaan nautintoon ja viihtymiseen, yleensä ystävien seurassa.

Kuten aikaisemmin mainitsin, belgradilaiset täyttävät kahvilansa, baarinsa ja ravintolansa päivästä ja illasta toiseen. Alkoholittomista juomista on ykkösenä ilman muuta kahvi. Turkkilainen kahvi on suosittua, mutta muukin käy ja erikoiskahvejakin saa. Kahvin kanssa pöytään kannetaan tietenkin lasi vettä. Teen juominen Belgradissa ei ole erityisen yleistä, mutta senkin löytää lähes paikan kuin paikan juomalistalta.

Suosittuja ovat myös paikalliset limonadit ja erityisesti tuorepuristetut mehut. Kuumana kesäpäivänä kannattaa tilata mehunkin kanssa vesilasillinen, jottei herkullista hedelmäjuomaa juo huikalla silkkaan janoonsa.

Viime kesänä lähtiessämme Belgradista Suomen visitille tuttu baarimikko tarjosi veden Finlandia-lasista. © TM

Sama pätee oikeastaan myös serbien suosikkialkoholijuomaan, olueeseen. Ison tuopin saa keskustastakin parhaimmillaan alle kahdella eurolla, mutta niitä ei silti kumota kaksin käsin. Maassa on perinteisesti ollut muutama suurpanimo, joiden tuotteita on sitten nautittu hyvällä juomahalulla kotona ja puutarhassa, mutta jo jonkin aikaa vallalla on ollut muun maailman tapaan pienpanimobuumi.
Monilla pienpanimoilla on myös oma ravintola, tai jopa ravintolaketju, joka onkin tärkeää levikin kannalta. Saatavilla on myös muita kuin äärilleen humaloituja oluita, mikä on varsin virkistävää. Perinteisiä suurmerkkejä myydään kaupoissa jopa kahden litran pulloissa.

Toinen yleisesti pöydissä näkyvä kansansuosikki tulee myös aina veden kanssa, jollei sitä sitten oteta kahvin tai, tosin harvemmin, oluen kyytipoikana. Paikallista hedelmäviinaa rakijaa juodaan lähes kirjaimellisesti vain sormustimellinen kerrallaan, niin pieni on sen tarjoiluastia. Rakijaa tehdään itse lähes joka omakotitaloudessa, ja hyvin yleensä tehdäänkin, mutta ravitsemusliikkeissä tarjoiltu on tietysti tehdaspolttoista. Viime kesänä maistamamme kaksitoistavuotias luumurakija oli maultaan jo melkoisen pehmeä.

Serbia on toki muiden Balkanin alueen maiden tapaan myös viinintuottaja. Viinin nauttiminen ei ole yhtä yleistä kuin oluen, mutta varsin suosittua sekin. Halvimmat ja suosituimmat merkit tulevat tosin naapurimaasta Montenegrosta, mutta hyvät serbialaisviinit ovat todella hyviä, eivätkä järkyttävän kalliitakaan.
Me suosimme punaviinejä, jotka täällä päin ovat melko täyteläisiä, mutta valkoviinejä ja roseetakin löytyy hellepäivää piristämään. Kuohuviinejä ei juuri tuoteta, mutta tuontitavarana niitä löytyy niin kaupoista kuin trendikkäistä baareistakin, joista parhaimmista saa jopa shampanjaa.

Paikallinen rosé maistuu helteellä © TM

Juominen Belgradissa on paitsi hyödyllistä ja hauskaa, myös edullista, vaikkei pelkkää vettä joisikaan. Itse nautimme juomamme enimmäkseen kotiterassilla, jolla aamukahvin jälkeen juomme pitkin päivää vettä ja lämpimänä iltana lasi viiniä ruuan kanssa maistuu erityisen makoisalta. Välillä pitää kuitenkin lähteä kaupungillekin tuulettumaan ja kuumimpina päivinä on mukava etsiytyä jokirantaan kelluvalle terassille. Ja kun eteläisessä Euroopassa kerran ollaan, on joka paikassa, pienimmissäkin, pöytiintarjoilu.

Baarilautalla on tunnelmaa © TM

Baarilautoilta voi ihailla Belgradin auringonlaskua © TM