Leijonien nokkahahmo Kari Jalonen
Jos tarvitset ammattilaista, joka tietää miten jääkiekkomestaruuksia voitetaan, valitse tehtävään Leijonien päävalmentaja Kari Jalonen.
Tilastojen valossa hän on nimittäin kultasormi vailla vertaa, joka kiistattomasti hallitsee pelin nyanssit sekä kentällä että vaihtoaitiossa.
NHL-kokemusta Jalonen kävi hakemassa 80-luvun alussa 42 ottelun verran. Aikakauden kotimaiset starat eivät yleensä NHL-paikkaa suostuneet farmisarjan kautta hakemaan, ja Jalonenkin palasi Suomeen kun vakipaikkaa ison veden takana ei irronnut. Paluu Liigaan ei kuitenkaan tapahtunut kasvattajaseura Kärpissä, vaan Helsingin IFK:n paidassa.
Jaloseen liittyy kiinteästi myös eräs suomalaisen jääkiekkomytologian eriskummallisimmista tarinoista. Kuten useimmat tietävät, Kari Jalosen kanssa yhtä aikaa kaudella 84-85 HIFK:ssa pelasi toinenkin NHL-pudokas, Jalosta viisi vuotta vanhempi Matti Hagman.
Ilmeisesti Hagman koki Jalosen uhkaksi asemalleen HIFK:n henkisenä liiderinä. Hagmanin kerrotaan organisoineen kampanjan, joka tähtäsi Jalosen savustamiseen ulos joukkueesta. Jääkiekkoperimätiedon mukaan Hagman muun muassa saksi Jalosen pitkät kalsarit kappaleiksi ja ilmestyi harjoituksiin punaisessa pellenenässä pilkatakseen Jalosen suurikokoista nokkaa.
Ehkä juuri tämänlaisen joukkuehengen vuoksi HIFK ei saavuttanut sillä kaudella edes paikkaa pudotuspeleissä.
Jalonen ei kiusaamisesta kuitenkaan lannistunut. Oikeastaan, jos tarkkaan ajattelee, vasta tuon kamalan Helsingin-reissun jälkeen kultasade vasta toden teolla alkoi.
Ennen kautta HIFK:ssa Jalosella oli vain yksi mestaruus, Helsingistä pois päästyään Jalonen voitti vielä neljä Suomen mestaruutta ja yhden mestaruuden Ranskan pääsarjassa. Kaudella 1986-9187 Jalonen iski SM-Liigan tilastoennätykset uusiksi tehtailemalla 44 ottelussa pisteet 29+64=93. Se on edelleen Liigan kaikkien aikojen kovin pistelukema yhdellä kaudella.
Vaihdettuaan valmennushommiin Jalosen plakkariin kertyi vielä seitsemän mestaruutta lisää. Jalonen on siis päättänyt lätkäkauden yhteensä kolmetoista kertaa mestaruuspokaalia nostellen. Moni ammattilainen joutuu tahkoamaan koko uransa läpi voittamatta kultaa kertaakaan, joten Jalosen saavutusta on pakko pitää todella kovassa arvossa.
Juuri tällä hetkellä Suomen pelaaminen näyttää siltä, ettei neljästoistakaan mestaruus mahdottoman kaukana ole.