Houkutteleva Algarve - Kolme syytä matkustaa Etelä-Portugaliin

1 Ria Formosa

Vuonna 1987 luonnonpuistoksi luokiteltu Ria Formosan laguunialue on lintujenkin paratiisi. © Ilpo Musto

Auringonlaskun aikaan punaiseksi värjäytynyt iltataivas peilautuu Ria Formosan luonnonpuiston seesteisestä vedestä. Kaktuksien ja heinien lomassa kukkii värikkäitä kevätkukkia, ja laguunin matalassa vedessä haikarat ja pienemmät kahlaajalinnut metsästävät itselleen päivän viimeisiä makupaloja.

”Viime vuosien aikana on alkanut näyttää siltä, että Algarve on monipuolistumaan päin. Moni matkailija haluaa kokea muutakin kuin aurinkorannat, esimerkiksi luonnonpuistomme,” hotelli Casa Modestaa pitävä Carlos Fernandes kertoo.

”Olemme pystyneet säilyttämään alkuperäisempää Algarvea täällä itäisellä rannikolla juuri Ria Formosan ansiosta, sillä rakentaminen on ollut hyvin rajoitettua. Tämä kaksi vuotta sitten avattu hotellimmekin on itse asiassa osa lapsuudenkotiamme.”

Aamulla teemme veneretken Ria Formosan vesille. Seuraamme simpukoiden ja osterien kasvattajien työskentelyä ennen kuin rantaudumme Culatran saarelle. Saari on luonnonpuiston viidestä saaresta suurin, ja siellä asuva yhteisö elää yhä pääosin merestä.

Vastapyydetyt merenantimet löytävät tiensä läheisiin ruokapaikkoihin lounaalle saapuvien kalastajien mukana. Oliiviöljyn, valkosipulin ja korianterin kanssa tarjottuja simpukoita seuraa tuhti pala grillattua meriahventa perunoiden ja salaatin kera.

2 Loulén markkinoilla

Kupariset cataplana-pannut ovat haluttu tuliainen Loulén markkinoilta. © Ilpo Musto

Casa Cahombon huvilalta avautuu rauhallinen maalaismaisema alas Boliqueimen kylän oliivi- ja appelsiinitarhoihin ja niitä ympäröiville rinteille. Kauempana siintävät Algarven kesän kestosuosikit, Albufeiran kaupunki ja meri, Vilamoura huvivenesatamineen sekä golfaajien paratiisit Quinta do Lago ja Vale de Lobo.

Rannikon läheisyydessä läpi Algarven kulkeva päätie N125 on vielä kesäruuhkista vapaa, ja paikasta toiseen ajaminen onnistuu vaivattomasti. Albufeiran vanhan kaupungin ja marinan jälkeen tulemme Galén kauniiseen huvilakaupunginosaan, jonka Apollonia-herkkukaupasta ostamme tuliaisia ja tuoretta kalaa grilliin.

Galén yläpuolelta N125-tien tuntumasta löytyy Guian kylä ja sen piripiri-kanasta kuulut ravintolat. Tulisen piripiri-kastikkeen lisäksi ravintoloiden hyvään ja halpaan annokseen kuuluvat sipuli-tomaattisalaatti ja ranskalaiset.

Lauantaina lähdemme Loulén pikkukapunkiin ja sen kuuluille ”mustalaismarkkinoille.” Markkinatori on pullollaan edullisia kenkiä, paitoja, korkista valmistettuja laukkuja ja matkamuistotavaraa.

Jatkamme kaupungin keskustaan, missä kauniin kauppahallin lauantaimarkkinat ovat täydessä vauhdissa. Myyntikojuja riittää korttelin kokoisen kauppahallin ulkopuolellekin. Ostosten tekoa voi jatkaa läheisillä vanhan kaupungin monilla kujilla, joilla käsityöläiset kauppaavat töitään.

Iltapäiväksi ajamme meren rantaan Praia da Marinhalle, joka on yksi Algarven kauneimmista rannoista. Leveät, kivilaatoitetut portaat johtavat korkean rantakallion päältä alas auringon lämmittämälle hiekkarannalle.

Pehmeä hiekka tuntuu ihanalta paljaiden jalkojen alla kävellessämme pienen rannan päästä päähän. Auringonpalvojiakin näkyy jo, muutama uskaltaa jopa käväistä kastautumassa meressä.

3 Läntinen Algarve

Algarven kirkot hohtavat puhtaan valkoisina kylien ja kaupunkien parhaimmilla paikoilla. © Ilpo Musto

Matkalla läntisimpään Algarveen pidämme lounastauon Lagosin rantakaupungissa.

Ravintolassa valitsemamme tuore kala tuodaan pian pöytäämme vielä höyryävässä cataplana-pannussa, josta tarjoilija asettelee lautasillemme kalan lisäksi katkarapuja, simpukoita ja perunoita.

Aterian päätteeksi tarjotaan manteleita ja kuivattuja viikunoita. Niistä Algarve tunnetaan.

1400-luvulla löytöretket aloittanut portugalilainen prinssi Henrik Purjehtija perusti Lagosiin tukikohtansa. Kaupungin keskustasta löytyy Henrikin patsaan lisäksi löytöretkien synkemmästä puolesta kertova Euroopan ensimmäinen orjatori.

Henrik rakennutti viimeisen kotinsa tuolloin ”maailmanloppuna” tunnettuun Algarven länsikolkkaan Sagresiin. Nyt siellä seisoo 1700-luvulla pystytetty Sagresin linnoitus, jonka nähtävyyksiin kuuluu halkaisijaltaan 43 metrinen tuulikompassi. Kompassin uskotaan olevan Henrikin ajalta.

Linnoituksen edestä avautuu maisema alas Atlantin jyliseviin aaltoihin, kymmeniä metrejä korkeille rantakallioille ja viereiselle Sao Vicenten niemen majakalle.

Sagresin ja Lagosin välille jäävän Raposeiran kylän lähellä kurkistamme Guadalupen neitsyelle omistettuun kappeliin, jossa Henrikin kerrotaan usein rukoilleen. Karu ja koruton keskiaikainen kappeli on avoinna vierailijoille ympäri vuoden.

Kappelin vieressä on pieni Henrikistä ja hänen ajastaan kertova museo, joka avattiin seitsemän vuotta sitten kun Henrik Purjehtijan kuolemasta tuli kuluneeksi 550 vuotta.

Juuri poimittuja appelsiineja on kaupan ajoteiden varsilla. Reilun kahden kilon pussin saa kahdella eurolla, kolme pussia vitosella. © Ilpo Musto