Asuntovaunu voi olla todellinen seikkailujen reki – Seuran lukijat kertovat karavaanarikommelluksensa

Asuntovaunu on suomalaisten suosima tapa matkailla ja nähdä kotimaata sekä Eurooppaa. Jokainen matka on myös potentiaalinen seikkailu.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Retromallin asuntovaunuja Tammisaaressa vuonna 2014.

Asuntovaunu on suomalaisten suosima tapa matkailla ja nähdä kotimaata sekä Eurooppaa. Jokainen matka on myös potentiaalinen seikkailu.
Teksti:
Jukka Vuorio

Asuntovaunu ja asuntoauto ovat mainioita keinoja kiireettömän ja leppoisan kesälomaretken viettoon. Asuntovaunu ja asuntoauto ovat myös suosittuja matkailutapoja, sillä vuoden 2023 alussa Matkailuajoneuvotuojat ry tiedotti, että matkailuajoneuvokanta Suomessa oli suurempi kuin koskaan.

Tässä viisi Seuran lukijoiden tarinaa siitä, minkälaisen seikkailun asuntovaunu voi parhaimmillaan – tai pahimmillaan – tarjota.

Seikkailu Norjassa

Matkailimme mieheni kanssa kahdestaan Norjassa, joka oli lempikohteemme. Kerran minun ajovuorolleni sattui Pohjois-Norjassa niin hurja pätkä, että näin siitä pitkään painajaisunia.

Osuimme vanhalle tielle, jonka päälle rakennettiin uutta tietä. Tie kiersi ison U-kirjaimen mallisen pitkän syvän rotkon reunaa. Rankkasade oli huuhtonut soratien aika kuoppaiseksi, ja tuskin vanhaa tietä oli edes ajateltu asuntovaunujen vetämistä varten. Kääntyminen oli täysin mahdotonta, peruuttaminen samoin. Ei auttanut muu kuin ajaa eteenpäin ja toivoa, ettei tiellä olisi vastaantulijaa.

Puristin rattia sormet valkoisina ja sanoin miehelleni, että katto sie, että vaunu pysyy matkassa, mie yritän saaha auton pysymään tiellä. Kun vihdoin pääsin kääntymään laajenteelle, pysäytin auton ja halusin vaihtaa kuskia.

Nykyään, kun voi etukäteen selvittää vaikka reittejä, kannustan tekemään sen.”

Saksalainen vessajahti

Aikana ennen nettiä olimme matkailuautoilemassa Keski-Euroopassa. Pitkän ajomatkan jälkeen eteläisessä Saksassa aloimme etsiä sopivaa yöpymispaikkaa, mutta jostain syystä auki olevaa leirintäaluetta tai edes levähdyspaikkaa ei osunut kohdalle. Perheen naisväkeä huolestutti myös se, että vessapaperi oli päässyt loppumaan ja siten matkailuauton vessastakaan ei ollut iloa.

Pyörimme yöllä pikkukaupungissa etsimässä auki olevaa huoltoasemaa, ja tilanne alkoi olla jo melkoisen kireä ja jännittynyt. Aivan yllättäen auton valokiilaan osui keskellä tietä oleva täysinäinen vessapaperirulla! Repesimme kaikki nauramaan täydellisen epäuskoi­sena näystä. Suuri arvoitus oli, mistä ja miten paperi­rulla oli tielle päätynyt. Sattumia voi olla elämässä monenlaisia!

Montta on leirintäalue Muhoksella.
Montta on leirintäalue Muhoksella. © Pekka Nieminen

Hiljainen kansa

Matkalla Hossaan ohitimme Suomussalmen, ja pian sen jälkeen esittelin miehelleni: ’Tuossa on Hiljainen kansa, upea tilataide­teos pellolla’. Vähän matkaa ajeltuamme aloimme katsella, missä tankkaamme auton ennen Hossaa, jossa ei ole huoltoasemaa. Jouduimme kääntymään takaisin Suomussalmelle – ja taas esittelin Hiljaisen kansan.

Palatessamme tankkaamasta esittelin kolmannen kerran ’tuossapa jälleen Hiljainen kansa.’ Siinä vaiheessa nauratti jo kovasti.”

Kuski vaihtui, matkailuauto ei pysähtynyt

Meillä oli matkailuauto yhdeksänkymmentäluvulla, kun kolme lastamme olivat pieniä. Kerran Hollannissa minä ajoin, ja olimme sopineet mieheni kanssa, että vaihdamme kuskia ennen Rotterdamia. Emme kuitenkaan huomanneet sen lähestymistä ajoissa, ja yhtäkkiä moottoritiellä olikin yhteensä kahdeksan kaistaa – enkä uskaltanut enää ajaa. Niinpä vaihdoimme kuskia lennosta. Alensin nopeuden viiteenkymppiin ja mieheni hivuttautui kuskin penkille samalla, kun minä liu’uin siitä sivuun. Onneksi pääsimme lopulta kunnialla perille.”

Asuntovaunu Kotkanpesällä

Hitlerin Kotkanpesältä laskeuduttaessa autostamme petti toinen jarrupiiri, mutta vauhdista huolimatta selvisimme onneksi alas hyvin ja jarrutkin saatiin korjattua paikallisella merkkikorjaamolla.

Jossain pitkässä Alppitunnelissa edellämme paloi auto ja tunneli alkoi täyttyä savusta. Reippaat autoilijat saivat palon sammutettua nopeasti ja pääsimme jatkamaan matkaa köhien.

Kroatiassa taas olutpanimon kuorma-auto hurjasteli vuoritietä alas niin, että siitä putosi tuhansia olutpulloja tielle särkyen miljooniksi sirpaleiksi. Kuski lakaisi luudalla tien puhtaaksi, ja aika pitkän tauon jälkeen pääsimme jatkamaan matkaa 40 asteen helteessä.”

Lue myös: Miltä kuulostaa koti 15 neliössä? – Vesa ja Minna ovat viihtyneet kaksi vuotta asuntovaunussa, ja nyt he pohtivat, jäävätkö siihen pysyvästi

X