Vuoden 2024 kulttuuripääkaupunki Tartto viettelee vieraan – Ihaile kaupunkia piristävää katutaidetta ja tutustu historiaan
Tartto on Viron toiseksi suurin kaupunki ja historiallinen kulttuurikohde, jonka kortteleita piristää katutaide. Vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi valitussa Tartossa tavoitellaan keväällä yhteissuutelun maailmanennätystä.
Viron toiseksi suurin kaupunki Tartto on vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupunki.
Tartto on romanttinen. Opiskelijat suutelevat kaupungin raatihuoneen aukiolla, sateenvarjon alla. Opiskelijoiden tarinassa heidän rakkaudestaan tulee ikuista, kun taivaasta heihin osuva sininen nuoli jähmettää heidät kivipatsaiksi.
Suutelevat opiskelijat on tarttolaisen kuvanveistäjän Mati Karminin 1998 veistämä patsas ja suihkulähde, josta on tullut yksi hänen kotikaupunkinsa maamerkeistä.
Vuodenvaihteen jälkeen Tarton raatihuoneen edustalle jäädytetyllä luistelukentällä luistelevat ympyrää niin aikuiset kuin lapsetkin. Hieman etäämpänä raatihuoneesta seisoo riveissä kojuja ja telttoja. Glögimukit höyryävät, punertavalla hiilloksella paistetaan makkaroita isossa valurautapadassa ja grillataan vaahtokarkkeja.
Kiristyvä pakkanen pistelee poskipäitä. Kivetykselle tallaantunut lumi natisee jalkojen alla. Luistelukentän kovaäänisestä kantautuu musiikkia.
Tartto on talvella iloinen ja kaunis.
Tarina alkaa ristiretkistä
Eteläisessä Virossa, Emajoen rannalla sijaitseva vajaan sadantuhannen asukkaan Tartto on Tallinnan jälkeen Viron toiseksi suurin kaupunki.
Ensimmäinen maininta Baltian vanhimmasta kaupungista Tartosta löytyy venäläisistä kronikoista jo vuodelta 1030.
Tarton historia ja kulttuuri ovat läsnä kaupungin arkkitehtuurissa, puukaupunginosissa ja lukuisissa museoissa. Tarton kaupunginmuseo esittelee Tarton värikästä historiaa ja Tarton yliopistonmuseossa pääsee tutustumaan tieteen ja yliopistokoulutukseen kehitykseen aina 1600-luvulta näihin päiviin saakka.
Viron jo vuonna 1909 perustetun kansallismuseon ensimmäinen johtaja oli suomalainen Ilmari Manninen. Vuodesta 2016 lähtien museo on sijainnut vajaan kahden kilometrin päässä Tarton keskustasta. Neuvostoliiton aikaiselle sotilaskentälle rakennetun museon perusnäyttely kattaa esineistöä 11 000 vuoden takaa aina Neuvostoliiton hajoamisen myötä tapahtuneeseen Viron itsenäistymiseen eli vuoteen 1991 asti.
Kierros museossa vie ristiretkien aikaisten miekkojen luota vuonna 1884 valmistetun ensimmäisen Viron sini-musta-valkoisen lipun äärelle.
Vitriiniin on laitettu esille myös tarttolaisen Ellen-tytön vuonna 1978 kirpputorilta ostamat farmarihousut. Ellen maksoi farkuistaan 180 ruplaa, mikä vastasi hänen opettajansa kuukausipalkkaa. Vuorelliset tiukat farkut olivat talvella lämpimät. Kevään tullen farkuista otettiin vuori pois.
Tehtaasta kulttuurikeskittymäksi
Tarton Aparaattitehtaan tehdasalueella työskenteli 1950-luvun lopussa peräti yli 1 500 ihmistä. Tehtaalla valmistettiin esimerkiksi jääkaappeja, sateenvarjoja, rakennuskomponentteja ja maaleja.
”Arkiset tuotteet olivat peiteteollisuutta. Todellisuudessa tehtaalla valmistettiin erilaisia sotatarvikkeita ja välineistöä puna-armeijan käyttöön”, kertoo Tartu Pseudo Toursin opas Talvi Põldma.
Tänä päivänä Aparaattitehdas on kulttuurin keskittymä gallerioineen, pajoineen, putiikkeineen ja useine ravintoloineen.
Aparaattitehtaan Fahrenheit 451 -kirjakaupassa vanhojen kirjojen rivistöt nousevat lattiasta kattoon saakka. Kirjakauppa ottaa vastaan kirjoja, jotka muuten menisivät makulointiin, ja myy niitä eteenpäin. Lisäksi kauppa toimii myös kirjastona.
Vuonna 2016 perustettua Fahrenheit 451 -kauppaa pidetään yllä vapaaehtoisvoimin. Tarttolainen Paula Tomson sanoo päivystävänsä kirjakaupassa, koska rakastaa kirjoja ja kirjoja rakastavia ihmisiä.
”Tässä kaupassa kirjat saavat mahdollisuuden uuteen elämään. Me työntekijät saamme palkaksi kirjan per työvuoro.”
Selviytymisen taide on tarinoita historiasta ja nykyisyydestä
Tartto on valittu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2024.
Tarton teemana kulttuuripääkaupunkina ovat Selviytymisen taiteet, joilla tarkoitetaan niitä tietoja ja taitoja, jotka auttavat Viroa, mutta myös koko Eurooppaa edistämään ympäristön, ihmisten toiminnan ja kulttuurin monimuotoisuutta.
Tartossa selviytymisen taiteet mielletään myös tarinaksi siitä, miten Viron pieni kansa on selviytynyt historiallisten pyörteiden ja koettelemusten kautta tähän päivään saakka.
Keväällä raatihuoneentorin Suutelevat opiskelijat -suihkulähteen ympärillä järjestetään konserttitapahtuma, joka päätetään suureen yhteissuuteluun.
Tarttolaisten tavoitteena on, että kaupungissa tehdään yhteissuutelun maailmanennätys.
Katumaalaus avautuu ruokakaapiksi
Karlovan kaupunginosassa tuoksuu savu. Jykeviä, 1920-luvulla rakennettuja taloja lämmitetään sähkön lisäksi puulla. Entisöidyt hirsiseinät ovat huurtuneet pakkasessa, ikkunoiden takana loimuavat takkatulet.
Hirsitalojen väliköiden betoniseinämissä ja vanhoihin rakennuksiin kiinnitetyissä tauluissa on värikkäitä graffiteja ja katumaalauksia. Karlovan lisäksi katutaidetta näkee miltei kaikkialla kaupungissa: kantaa ottavia, poliittisia ja pilkallisia graffiteja ja korkeita muraaleja. Lauta-aidasta kulkijaa tuijottavat koneolennot.
Katutaide on Virossa lailla kiellettyä, mutta Tarton keskustan graffitit on maalattu Tarton kaupunginhallituksen luvalla. Tartossa on myös järjestetty kansainvälinen Stencibility-katutaidefestivaali jo yli vuosikymmenen ajan.
Korttelin kulmassa seisovan talon seinässä on avautuva katumaalaus. Laatikossa, pienen oven takana on leipää, hedelmiä ja riisiä.
”Kaappi toimii ruoanjakelupisteenä”, opas Talvi Põldma kertoo.
”Se tarjoaa ruokaa tarvitseville ja samalla vähennetään ruokahävikkiä.”
Jutussa on käytetty lähteenä lisäksi julkaisua Heidi Iivari: Löytöretkeilijänä Virossa – Tartto Euroopan kulttuuripääkaupunki 2024 (Loma Virossa!/2020).
Juttu on julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 1/2024.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti