Pieni juoksublogi 2/3: Juoksumusalla on suuri merkitys

Jaa kaverilleTilaa Seura

Osa lenkkeilijöistä on juostessaan mieluiten yksin omien ajatustensa kanssa ja kuuntelee korkeintaan lintujen laulua, mutta itse olen huomannut juoksemisen sujuvan parhaimmalla energiatasolla, kun kuulokkeistani vyöryy rokkia, räppiä ja punkkia.

Juoksumusan vaikutusta on tietysti myös tutkittu paljon. Monet brittiläiset ja yhdysvaltalaiset julkaisut viittaavat lontoolaisen Brunelin yliopiston tutkijan Costas Karageorghisin tutkimuksiin, joiden mukaan sopiva musiikki voi parantaa juoksusuoritusta jopa 15 prosenttia.

Yhdysvaltalainen juoksuvalmentaja Jack Daniels puolestaan esitti 1980-luvulla teorian, jonka mukaan tehokkain juoksutapa on 180 askeleen minuuttivauhti. Nykyäänkin moni kokoaa juoksumusiikkilistojaan kappaleista, joiden tahti sopii juuri tuohon 180 iskuun (bpm) minuutissa.

Itse olen rakennellut tämän viikon lauantain HCR-puolimaratonin soittolistaani pitkään ja pieteetillä, ja nyt aion kertoa listan kulmakivet.

Minusta juoksumusiikin voi jakaa kahteen genreen. Ne ovat tässä.

 

1. Led Zeppelinin Rock and Roll

Itselleni kaikkien aikojen paras juoksubiisi on Led Zeppelinin Rock and Roll, jonka bpm on versiosta riippuen 170 tai hieman yli. Kun jalat iskevät lenkkipolun pintaan Rock and Rollin rumpujen tahtiin, on meno lennokasta.

Omalla soittolistallani kappaleet tulevat satunnaisessa järjestyksessä, ja joka kerta tämän biisin kohdalla vauhti kiihtyy hieman entisestään.

Kappale on minulle muutenkin merkityksellinen, sillä tämä bändi ja biisi ovat jotakin, joka on perheessämme säilynyt isältä pojalle.

Kun varhaisteininä 90-luvulla kysyin isältäni, mikä hänestä nuorena oli hyvä bändi, hän vastasi Led Zeppelin. En ollut koskaan kuullutkaan koko bändistä, ja kun sitä sitten joskus soitettiin radiossa, kuulosti Stairway to Heaven mielestäni tylsältä ja hitaalta verrattuna omaan sen ajan suosikkiini eli Klamydiaan.

Harmi, etten silloin kuullut Rock and Rollia, joka alkujaan julkaistiin Led Zeppelinin neljännellä albumilla vuonna 1971. Nykyään kappale on mielestäni käsittämättömän kova. Biisin luojat Robert Plant, Jimmy Page, John Bonham ja John Paul Jones kertovat biisin syntyneen treenijameissa spontaanisti ja pääpiirteissään viidessätoista minuutissa.

Omana aikanaan Rock and Roll on ollut rajua musaa. Juostessani välillä aivan silmänurkka kostuu ajatuksesta Led Zeppelinin omasta innostuksesta päästessään ensimmäisiä kertoja esittämään kappalettaan keikoille. Puhumattakaan siitä, miten biisi on 1970-luvun alussa lennättänyt kuulijansa epäilemättä kirjaimellisesti perseelleen.

 

2. Kaikki muu musiikki

Tähän toiseen kategoriaan mahtuu tosi paljon kappaleita.

Omalla juoksulistallani on enimmäkseen räppiä ja punkkia.

Minusta kotimainen ryyppyräp ja pahoinvointipunk sopivat jostakin syystä todella todella hyvin juoksemisen taustamusiikiksi. Alla muutama oman soittolistani eniten soitettu juoksubiisi.

Joten ei siinä muuta kuin soittolista täyteen, napit korviin ja juoksemaan, nähdään lauantaina maalissa!

 

Helsinki City Run juostaan 13.5.

Kirjoittajan tavoite on päästä juosten maaliin saakka.

Pienen juoksublogin ensimmäisen osan voit lukea tästä linkistä.

Pienen juoksublogin kolmas osa ilmestyy HCR-puolimaratonin jälkeisellä viikolla.

 

X