Norovirus jyllää – Kymmenen kysymystä: Miksi käsienpesu on niin tärkeää?

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Colourbox
Flunssakausi ja norovirus kaatavat ihmisiä petiin. Estä sairastuminen ja pese kädet!

1. Pestäänkö käsiä riittävästi?

Vuosina 2009–2010 tehdyn Stopflunssa-tutkimuksen mukaan suomalaiset pesevät käsiään todella hyvin. Käsihygienian hyvään tasoon vaikuttanee, että asia on ollut paljon esillä esimerkiksi mediassa. Tarkemmassa selvittelyssä tosin kävi ilmi, että monille käsien peseminen tarkoittaa nopeaa käsien kastamista hanan alla. Oikeaoppinen käsienpesu kestää 40–60 sekuntia ja kädet hangataan saippualla kauttaaltaan. Saippua ei tapa pöpöjä, mutta se edistää veden ja hankaamisen aikaansaamaa mekaanista puhdistusta.

2. Miten tärkeää on käsien kuivaaminen?

Erittäin tärkeää. Jos kädet jäävät kosteiksi, ihon omat bakteerit nousevat pinnalle ja kosteus kerää myös ympäristöstä bakteereita entistä paremmin. Kaikkein parasta kädet olisi kuivata kertakäyttöisellä paperipyyhkeellä, mutta kotioloissa myös kangaspyyhe kelpaa, kunhan se vaihdetaan riittävän usein. Pyyhe on syytä vaihtaa viimeistään silloin, kun se alkaa olla pysyvästi kostea tai siinä on näkyvää likaa.

3. Mitä sairauksia käsienpesu ehkäisee?

Kaikkia sairauksia, jotka leviävät pisara- tai aerosolitartuntana tai kosketuksesta. Tyypillisimpiä ovat hengitystie- ja suolistoinfektiot. Hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia on yli 200 ja monet niistä ovat melko sitkeitä: ne voivat säilyä pinnoilla yli vuorokauden. Suolistoinfektioita aiheuttava norovirus on vielä sitkeämpi, se voi pysyä pinnoilla elossa jopa viikon. Kokonaan tautien ehkäisy on täysin mahdotonta, koska tartuntareittejä voi olla muitakin.

4. Milloin erityisesti
käsiä pitäisi pestä?

Kun tullaan ulkoa sisätiloihin tai töissä siirrytään tilasta toiseen. Esimerkiksi päiväkodeissa on omaksuttu hyvä tapa pestä kädet ensimmäisen kerran heti, kun lapsi saapuu päiväkotiin. Lisäksi kädet on syytä pestä aina ennen ruokailua, kahvitaukoa tai välipalaa sekä tietysti wc-käyntien jälkeen. Myös näkyvästi likaantuneet kädet kannattaa pestä, koska ne keräävät taudinaiheuttajia entistä paremmin.

Hyvää pöpöjen leviämisen ennaltaehkäisyä on pestä kädet niistämisen, yhteiskäytössä olevien tavaroiden tai roskisten käsittelyn jälkeen tai kun sairas työkaveri on vaikkapa yskinyt vieressä. Tautien tarttumisen kannalta riskialtteimpia käsikontakteja ovat kahvat, kättely, raha, yhteiskäytössä olevat puhelimet ja valokatkaisijat. Niiden käyttämisen jälkeen käsienpesu on suositeltavaa. Tutkimusten mukaan esimerkiksi influenssavirus säilyy setelirahassa hyvin. Perussiivous niin kotona kuin työpaikoilla on myös tärkeää. Esimerkiksi työpaikkojen puhelimet ja valokatkaisijat olisi hyvä aika ajoin pyyhkiä kostealla liinalla.

5. Tarvitsee ulkomailla olla käsienpesussa
kotioloja tarkempi?

Ulkomailla altistutaan pöpöille, jotka ovat kotioloja vieraampia. Siinä mielessä kyllä, mutta kotonakin käsiä pitää pestä. Yleisimmät taudinaiheuttajat ovat viruksia ja niitä on kaikkialla maailmassa. Virallinen suositus on, että kädet pestään kymmenen kertaa päivässä. Määrä voi tuntua paljolta, mutta jos miettii kertoja, jolloin käsiä olisi hyvä pestä, kertyy niitä päivän aikana helposti kymmenkunta.

6. Mikä alue käsistä kerää eniten pöpöjä?

Peukalon hanka, sormenpäät, kynsien ja sormusten aluset. Usein esimerkiksi peukalon seutu jää huonolle pesulle. Myös pitkien kynsien alusiin kannattaa käsiä pestessä kiinnittää huomiota. Käsiin voi kertyä mitä tahansa pöpöjä, joita ympäristössä on, mutta niissä on myös elimistön omia bakteereja. Virusten osalta riski sairastua on aina olemassa, mutta kaikki bakteerit eivät aina aiheuta sairastumista.

7. Onko käsidesistä hyötyä?

Kyllä, erityisesti silloin, kun ei ole mahdollista pestä käsiä vedellä ja saippualla. Käsidesillä voi viimeistellä käsien pesun, mutta normaalitilanteessa riittää joko hyvä pesu tai käsidesi. Käsidesiä kannattaa käyttää omasta, henkilökohtaisesta pullosta ja hieroa huuhdetta käsiin kaikkialle niin kauan kuin se on haihtunut pois. Käsidesiä pitää myös käyttää riittävästi. Sopiva määrä on sellainen, että kun käden laittaa kupiksi, käsidesistä muodostuu kunnon lammikko ja kädet kastuvat, kun se levitetään.

8. Voiko käsiä pestä liikaa?

Asiaa kannattaa ajatella enemmän niin, ettei käsiä kannata pestä liikaa. Käsien pesullakaan ei kaikkia pöpöjä saada pois, eikä niiden kiertoa ympäristössä voida täysin katkaista. Kova hankaaminen ei ole tarpeen. On hyvä muistaa sekin, ettei huolellisellakaan käsienpesulla infektioita voi kokonaan välttää. THL:n Stopflunssa-tutkimuksen mukaan käsihygieniasta huolehtiminen vähensi yhden infektioepisodin vuodessa eli infektiojaksot vähenivät keskimääräisestä kuudesta viiteen.

9. Miten käsien ihoa kannattaa hoitaa, jos se pesujen vuoksi kuivuu?

Käsivoide on paras keino. Varsinkin talvella käsiä kannattaa voidella, kun iho kuivuu muutenkin. Voidetta voi käyttää milloin tahansa, mutta se kannattaa laittaa vasta käsienpesun jälkeen. Jos käyttää käsidesiä, kannattaa odottaa sen kuivuvan kunnolla, ennen kuin voidetta laittaa.

10. Täytyykö kesällä ja kuumalla
pestä käsiä useammin kuin talvella ja kylmässä?

Kesällä kädet hikoavat enemmän, siinä mielessä kyllä. Mutta talvella oleskellaan enemmän sisätiloissa ja silloin niin hengitystieinfektioiden kuin suolistoinfektioiden aiheuttajia on enemmän liikkeellä. Esimerkiksi hengitystieinfektioita aiheuttavat rinovirusepidemiat alkavat yleensä pari viikkoa koulujen alkamisen jälkeen.

Asiantuntijana

Carita Savolainen-Kopra, erikoistutkija,

virologian tutkimusyksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Seura 3/2013

Kymmenen kysymystä: Kauanko norovirus tarttuu?

X