Hengenahdistus vai hengästyminen? Näin erotat ne toisistaan – Lue myös, milloin on syytä lähteä lääkäriin

Hengenahdistus ja hengästyminen vaativat molemmat tietoista ponnistelua. Yleislääkäri Emilia Lagus kertoo, miten ne eroavat toisistaan. Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua aina, kun voinnissa tapahtuu selkeä käänne huonompaan.

1. Kun nousen kotiin kuudenteen kerrokseen, happi ei nykyään tahdo riittää. Onko kuntoni päässyt vähitellen rapistumaan?

Porrasnousu työllistää isoja alaraajojen lihaksia, jotka tarvitsevat happea jaksaakseen. Jos käytät päivittäin portaita, kuntosi on tuskin rapistunut. Aiemmin kapusit kevyesti kuudenteen kerrokseen, enää et. Aina kun voinnissa tapahtuu selkeä muutos huonompaan, syy tulee selvittää lääkärin vastaanotolla.

Muutos huonompaan on sinun ­kohdallasi kehittynyt hitaasti. Tällöin ­kyse voi olla esimerkiksi keuhkoah­taumataudista tai astmasta, mutta myös sydänsairaudesta, kuten sepelvaltimotaudista tai sydämen vajaatoiminnasta.

Hankala anemiakin hengästyttää. Anemiassa veren hemoglobiinipitoisuus pienenee. Hemoglobiinin tehtävänä on kuljettaa happea keuhkoista kudoksiin.

2. Hengenahdistus on astman oire. Miten erottaa hengästyminen hengenahdistuksesta?

Hengittäminen on automaattinen toiminto, ja niin kauan kuin se sujuu, emme yleensä kiinnitä siihen huomiota. Hengästymisessä ja hengenahdistuksessa kummassakin hengittäminen vaatii ponnistelua ja tulemme siitä tietoiseksi.

Hengästyminen on astetta lievempää puuskutusta kuin hengenahdistus, jossa olo muuttuu tukalaksi. Vaikka ihmistä hengästyttää, hän pystyy jatkamaan liikkumista. Hengenahdistus pakottaa hidastamaan vauhtia, jopa pysähtymään. Se ei välttämättä helpota nopeasti, vaikka rasitus loppuu.

3. Voiko vika olla sydämessä? Ikäihminen tuskin sairastuu astmaan.

Astmaa voi sairastaa pitkäänkin, ennen kuin se huomataan. Ihminen tottuu astman lieviin oireisiin, kuten yskään. Varsinkin iäkkäillä astma saatetaan joskus huomata vasta, kun sairauden pahenemisvaihe pakottaa hakeutumaan lääkäriin tai yskä pitkittyy.

Rasitus laukaisee oireet lähes kaikilla astmaa sairastavilla, ellei hoito ole kohdallaan. Astmassa hengenahdistus voi tulla myös rasituksen jälkeen. Yölläkin henki voi kulkea huonosti, mikä herättää nukkujan.

4. Epäilen välillä, että vaivani on korvienvälivaiva. Vaikuttaako mieli hengittämiseen?

Keho ja mieli eivät ole toisistaan irrallisia asioita. Jokainen tuntee tunteita kehollaan. Hengitys ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa autonomisen hermoston välityksellä, ja siten mieltä kuormittavat asiat ja niiden herättämät voimakkaat tunteet vaikuttavat hengitykseen. Esimerkiksi pelko voi tihentää hengitysrytmiä niin, että pyörryttää.

Paniikkihäiriö on ahdistuneisuushäiriö. Se aiheuttaa kohtauksia, joiden aikana moni alkaa hyperventiloida eli hengittää liikaa, jolloin oireet pahenevat. Paniikkihäiriö on yleensä nuorempien ihmisten vaiva.

Lue myös: Tehokas ja vapaa hengitys vahvistaa keuhkot – Kokosimme venyttelyohjeet ja hengitysharjoitukset, jotka opettavat ohjaamaan omaa hengitystä

5. Miten hengenahdistusta aletaan tutkia?

Lääkäri saa paljon tietoa potilaan tilasta pelkästään havainnoimalla potilasta. Pystyykö potilas puhumaan ja kävelemään yhtä aikaa? Kuinka nopeasti hän hengittää? Sinertääkö iho?

Lääkäri kuuntelee keuhkot ja sydämen ja voi esimerkiksi mitata potilaan sormenpäästä veren happisaturaation eli happipitoisuuden.

Potilas voi saada lähetteen laboratoriokokeisiin, keuhkokuvaan ja sydänfilmiin.

Ensivaiheen tutkimusten tulokset kertovat lääkärille, miten tutkimuksia kannattaa jatkaa. Potilas voi esimerkiksi saada ohjeen hankkia PEF-mittari. Siihen puhaltamalla selviää, kuinka nopeasti hän pystyy puhaltamaan ilmaa ulos keuhkoista. Tämä tieto auttaa jatkoselvittelyissä.

6. Kylmässä ottaa henkeen. Onko se vaarallista?

Liikkuminen kovassa pakkassäässä voi salvata terveenkin ihmisen hengityksen. Astmaa sairastavalle se voi pahimmillaan olla vaarallista, jos sairaus on huonossa hoitotasapainossa. Kylmässä keuhkoputket supistelevat tavallista herkemmin, jolloin hengittäminen vaikeutuu. Jos kylmä ottaa henkeen entistä napakammin, asia on hyvä tutkia lääkärin vastaanotolla.

Mikäli kylmässä hengittäminen tuntuu ikävältä, kannattaa suojata hengitystiet huivilla ja liikkua rauhallisemmin. Jos astma on todettu sairaus ja on saanut reseptin avaavaan lääkkeeseen, lääkettä kannattaa kuljettaa mukana.

7. Saan paremmin happea, kun nojaan käsillä polviin. Ystävä hengittelee paperipussiin. Kumpi on parempi keino?

Ajurin asento voi auttaa astmaa sairastavaa ja paperipussista voi olla hyötyä paniikkihäiriössä.

Hengittäminen helpottuu ajurin asennossa, jossa nojataan käsillä jalkoihin. Asennossa pallealle tulee tilaa.

Pallea on tärkein hengityslihaksemme, joka toimii palkeiden lailla. Kun pallea supistuu, se vetää ilmaa keuhkoihin. Kun se rentoutuu, ilma pääsee poistumaan keuhkoista vaivatta.

Paniikkihäiriössä veren hiilidioksidipitoisuus laskee. Kun hengittää paperipussiin, hiilidioksidin menetys jää vähäisemmäksi. 

Varpun kysymyksiin vastasi yleislääkäri Emilia Lagus, Terveystalo.

Juttu on julkaistu Vivan numerossa 1/2024.

Juttu on julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 1/2024.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti