Kiusaako kurkun kutina ja kuiva yskä? Talvella kuiva huoneilma kuivattaa nenän ja nielun limakalvot – Hoida oireet ja torju vaivat lääkärin ohjeilla!

Kun pakkanen paukkuu ja huoneilma on kuivaa, ilmenee usein oireina äänen käheytymistä, kuivaa hakkaavaa yskää ja nenän tukkeutumista. Lue lääkärin hoito-ohjeet ja neuvot!

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Työterveyslääkäri Erkko Klemetti suosittelee pitämään nenän limakalvoista hyvää huolta: "Kun oivaltaa, miten hengityselimistömme toimii, välttyy monelta harmilta."

Kun pakkanen paukkuu ja huoneilma on kuivaa, ilmenee usein oireina äänen käheytymistä, kuivaa hakkaavaa yskää ja nenän tukkeutumista. Lue lääkärin hoito-ohjeet ja neuvot!
Teksti:
Jaana Kalliokoski

Kurkun kutina ja kuiva yskä ovat monen terveysriesa talvipakkasilla. Mistä vaiva sitten johtuu? Näin oireiden juurisyitä avaa työterveyslääkäri Erkko Klemetti Mehiläisestä.

Miksi talvella pitkittynyt, kuiva yskä on yleistä?

Pakkassää ja lämmityskauden kuiva huoneilma kuivattavat nenän ja nielun limakalvoja, jolloin ne eivät pysty esivalmistelemaan sisään hengitettyä ilmaa vaan kuivuvat ja vaurioituvat. Kehittyy kuiva, hakkaava yskä yskänpuuskineen.

Yskän mekaaninen rasitus ärsyttää limakalvoja entisestään ja ylläpitää limakalvojen vaurioita. Myös ääni voi käheytyä tulehduksesta, limakalvojen kuivumisesta ja mekaanisesta ärsytyksestä.

Ärtyneet limakalvot alkavat erittää kirkasta ja juoksevaa eritettä, ja jos mukana on valkosoluja puolustamassa, erite muuttuu paksuksi. Sama tapahtuu keuhkoissa ja poskionteloissa: kun limakalvot puolustautuvat, keuhkojen ja poskionteloiden limakalvot voivat alkaa erittää paksua limaa.

Mistä tunnistaa yskän, jonka syy on juuri kuiva huoneilma?

Jos yskä toistuu joka talvi lämmityskaudella, se todennäköisesti johtuu pakkasesta ja kuivasta huoneilmasta. Lisäksi silmien ja ihon kuivuminen kielii kuivasta huoneilmasta.

Yskä ei ole lähtökohtaisesti vaarallinen oire, ja sitä kannattaa ensisijaisesti hoitaa huolehtimalla hengitysteiden limakalvoista.

Kun kuiva yskä kiusaa, miten sitä kannattaa hoitaa?

Yskään on monia eri keinoja, eikä yleensä yksi keino ole kaikille riittävä. Kaikki keinot auttavat vähän eri tavalla.

Hunaja voi auttaa hetkellisesti. Makea hunaja saa syljen erityksen kiihtymään, jolloin sylki kosteuttaa ja voitelee nielua ja yskänärsytys rauhoittuu. Hunajan nauttimisen seurauksena sylki on normaalia paksumpaa ja pysyvämpää nielussa.

Myös kuumat juomat, höyry ja maut stimuloivat syljen eritystä. Lämpö saa nielussa olevat verisuonet laajenemaan ja parantamaan limakalvojen aineenvaihduntaa. Kuuma- ja makuärsykkeet kilpailevat kipua aiheuttavan signaalin kanssa, jolloin itse kipu ei tunnu nielussa niin häiritsevältä.

Limakalvoja voi hoitaa myös höyryhengittämällä. Sen voi toteuttaa turvallisesti höyryhengityslaitteella, esimerkiksi apteekista saatavalla vesipiipulla, johon lisätään suolaa. Suola sitoo nestettä ja ylimääräinen turvotus voi supistua, jolloin limakalvot voivat paremmin. Myös hengittely suihkun jäljiltä kosteassa kylpyhuoneessa auttaa.

Lue myös: Höyryhengitys – milloin se auttaa ja helpottaa oloa? Lääkäri neuvoo, kenelle sopii perinteinen tapa, vesipiippu, inhalaattori tai höyryhengityslaite

Höyryhengitys helpottaa tukkoista oloa
Höyryhengitys helpottaa tukkoista oloa. Kenelle sopii perinteinen tapa, entä kenelle avun antaa vesipiippu-inhalaattori tai höyryhengityslaite? © iStock

Miten limakalvojen kuivumista ja siten yskää sekä muita oireita voisi ennaltaehkäistä?

Lämmityskaudella on tärkeä pitää huoneilma riittävän kosteana, erityisesti siinä huoneessa, jossa nukutaan. Tämä vaatii yleensä huoneilmakostuttimen. Yön aikana hengitysteiden pitäisi päästä palautumaan. Yöllä ei voi tarkkailla, hengittääkö suun tai nenän kautta, ja mahdollinen kuorsaus on entisestään rasite hengitysteille.

Myös nenän ja nielun limakalvoista kannattaa pitää hyvää huolta. Suosittelen apteekista saatavaa reseptivapaata A-vitamiinisuihketta, jossa on limakalvoja hoitavia A- ja E-vitamiinia, dexpanthenolia, seesamiöljyä ja suoloja. Suihketta voi käyttää monta kertaa päivässä talvikaudella.

Pakkasessa hengitystiet kannattaa suojata huivilla (esimerkiksi suun eteen laitettava puffi) tai nenäsuojuksella eli maskilla, joka voi olla kangas- tai kertakäyttömaski.  Huivi tai maski muodostaa mikroilmaston nenän ja suun eteen, jolloin hengitettävä ilma esikosteutuu.

Maskia kannattaa käyttää myös lentokoneessa ja hotellihuoneissa, eli tiloissa, joissa ilmanvaihto on voimakasta. Erityisesti astmaatikot hyötyvät tästä valtavasti. Maski vähentää myös pisaratartuntojen todennäköisyyttä.

Kuiva huoneilma – mistä sen tunnistaa? Miten millainen sisäilman kosteus olisi ihanteellinen talvella?

Jos iho ja silmät kuivuvat jatkuvasti, huoneilma on todennäköisesti liian kuivaa. Kovimpina pakkaskausina sisäilman kosteuden tulisi olla 40 prosenttia, muutoin 50 prosenttia.

Mittaamiseen tarvitaan kosteusmittari ja ilman kosteuttamiseksi ilmankostutin. Kosteusmittari on halvimmillaan muutaman euron luokkaa, ilmankostuttimen saa noin 50–100 eurolla.

Mikä avuksi, kun nielu oireilee, kurkku on kipeä ja turpoaa?

Nielutulehdusoireita voi hoitaa täsmälleen samoilla keinoilla kuin yskänoireita, sillä nielun ja kurkun limakalvot ovat yhtenäistä limakalvoaluetta. Pitämällä huolta nenän ja nielun limakalvoista hoidat samalla niin nenää, nielua kuin keuhkoja.

Itse kurkkukipuun ja turvotukseen auttavat erinomaisesti suolavesikurlaukset. Viileän ilman hengittely auttaa äänen käheyttä aiheuttavaan kurkunpääntulehdukseen. Mikäli nämä keinot ja särkylääkkeet eivät auta, on lääkärillä tarvittaessa vielä lisäkeinoja käytettävissään.

Mitä ärsytysyskä on?

Ärsytysyskä johtuu limakalvojen aineenvaihdunnan epätasapainosta. Voi olla, että pieni flunssa heiluttaa tasapainoa, jonka jälkeen yskä jää päälle. Henkitorven limakalvojen vaurio voi tuntua rintalastan takaisena kipuna.

Ärsytysyskä voi myös aiheutua esimerkiksi hengästymisestä pakkasilmassa, kuten hiihtolenkistä tai lumitöistä, jolloin on tullut hengitettyä suun kautta. Sen jälkeen limakalvojen voi olla vaikea päästä taas tasapainoon.

Lue myös: Hunaja lievittää ärsytysyskää ja rauhoittaa ärtynyttä kurkkua – Milloin yskän takia on syytä lähteä lääkäriin?

Pitkittynyt yskä on ikävä riesa – milloin siitä on syytä huolestua?

Yleensä pitkittyneessäkään yskässä ei ole mistään vakavasta kysymys. Jos yskä huolestuttaa, siitä voi kysyä oman hyvinvointialueen palveluissa, kuten pääkaupunkiseudulla Maisasta ja sen Omaolo-palvelusta tai matalan kynnyksen digiklinikalta.

Kuivan hengitysilman lisäksi on paljon eri tekijöitä, joista yskä voi johtua. Astma tai refluksitauti voivat oireilla yskällä. Joskus esimerkiksi tietty verenpainelääke voi aiheuttaa kuivaa yskää. Ensisijaisesti kannattaa kokeilla edellä mainittuja konsteja yskän hillitsemiseksi.

Jos on kuitenkin infektio-oireita, voimakasta limannousua ja kuumeilua, jotka kielivät tulehduksesta, kannattaa mennä lääkäriin.

Lue myös: Limaisuus ärsyttää hengitysteitä – Näin pääset eroon rykimisestä ja ryystämisestä

Miksi ääni käheytyy talvella? Mistä oireet johtuvat?

Jos äänihuulten ja kurkun alueen limakalvojen pinnat pääsevät kuivumaan, niiden aineenvaihdunta on vaikeuksissa. Jos on vielä yskää, mekaaninen ärsytys iskeytyy kurkun päähän, joka ensin sulkeutuu ja sitten vapauttaa ilmaa. Tämä saattaa jo riittää äänen käheytymiseen.

Jos kurkunpää tulehtuu, äänihuulet eivät enää värähtele, ja siitä aiheutuu varsinainen äänen käheys. Tällöin äänen aikaansaamiseksi äänihuulet kiristyvät entisestään ja ääni tulee ulos kuiskauksena, mikä on äänihuulille vielä voimakkaampi mekaaninen kuormitus. Kun ääni on käheytynyt, kannattaa noudattaa kuiskaus- ja puhekieltoa.

Äänihuulet ovat kurkunpäässä sijaitseva kudospoimupari, joiden väliin jää äänirako.
Äänihuulet ovat kurkunpäässä sijaitseva kudospoimupari, joiden väliin jää äänirako. © iStock

Millä keinoin äänen saa kuntoon ja kestämään?

Äänihuulia hoidetaan ihan samoilla ohjeilla kuin yskää ja kurkkukipua, sillä näiden alueiden limakalvot ovat yhtenäistä pintaa. Toki ääntä pitää myös lepuuttaa sen käheytyessä.

Äänen harjoittamiseen ja huoltoon on paljon hyviä, laulajille ja puhujille suunnattuja harjoituksia. Niitä kannattaa toteuttaa vasta, kun äänihuulet ovat kunnolla toipuneet.

Milloin äänen käheydestä on syytä huolestua?

Mikäli ääni ei ala palautua viikossa, kannattaa pyytää lääkärin arviota tilanteesta. Äänen käheytyessä kannattaa ihan ensin huolehtia limakalvojen kunnosta yllä mainituin keinoin ja antaa äänen ja nielun tervehtyä rauhassa mahdollisesta virusinfektiosta.

Jos on puhetyöläinen ja ääni ei kestä, kannattaa ottaa selvää oikeanlaisesta äänen käytöstä.

Lue myös: Vastustuskyky kohoaa, kun ravintoaineet tuovat suojaa! Näillä vinkeillä myös torjut flunssaa sekä helpotat yskivän ja niiskuttavan oloa

Vastustuskyky syntyy eri ravintoaineista
<span Vastustuskyky jaetaan yleensä kahteen osaan: luontainen eli synnynnäinen ja adaptiivinen eli hankittu immuniteetti. © iStock
X