Vastustuskyky kohoaa, kun ravintoaineet tuovat suojaa! Näillä vinkeillä myös torjut flunssaa sekä helpotat yskivän ja niiskuttavan oloa
Nappaa vinkit, miten buustaat elimistösi talven flunssakautta varten. Kun huolehdit riittävästä ravintoaineiden saannista, elimistösi saa lisävoimia taistella taudinaiheuttajia vastaan.
<span Vastustuskyky jaetaan yleensä kahteen osaan: luontainen eli synnynnäinen ja adaptiivinen eli hankittu immuniteetti.
Miten elimistön vastustuskyky toimii? Näin 10 kysymykseen vastustuskyvyn parantamisesta, flunssan torjumisesta ja sairastuneena oireiden helpottamisesta vastaa dosentti, yliopistonlehtori Yvonne Holm Helsingin yliopistosta.
1. Vastustuskyky kaipaa kohotusta – mikä on nopein ja kätevin tapa?
Vastustuskyky ei kohoa pikakonsteilla. Tärkeintä on ruokavalion kokonaisuus, ja sen suunnittelemiseen kannattaa käyttää hieman aikaa ja vaivaa. Säännöllinen ateriarytmi sekä terveellinen ja monipuolinen ruokavalio palkitsevat, sillä ne luovat vahvan pohjan kehon immuunipuolustukselle.
Varsinkin kasvikunnan tuotteita on hyvä suosia. Vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät sisältävät paljon ravintoaineita, jotka auttavat elimistöä toimimaan optimaalisesti.
Vastustuskykyä voi kuitenkin tehostaa vielä entisestään muun muassa vitamiinien, kasvirohdosten ja mausteiden avulla.
2. Mikä on C-vitamiinin merkitys, kun taistellaan flunssaa vastaan?
C-vitamiini on tärkeä vitamiini vastustuskyvyn ylläpidossa ja taistelussa taudinaiheuttajia vastaan. Virallisissa ravitsemussuosituksissa sen päivittäinen tarve on määritelty 75 mikrogrammaksi, mutta varsinkin flunssakauden aikana sitä on hyvä saada runsaamminkin.
Parhaiten elimistö pystyy käyttämään C-vitamiinia ruokaperäisistä lähteistä, ja siksi niitä kannattaa suosia. Esimerkiksi tyrni on erinomainen C-vitamiinin lähde, ja jo pienestä määrästä voi saada päivän saantisuosituksen täyteen. Lisäksi tyrnissä on runsaasti muita vastustuskykyä vahvistavia aineita, kuten karotenoideja eli A-vitamiinin esiasteita.
Jos C-vitamiinia haluaa ottaa purkista, 200–500 milligrammaa pari kertaa päivässä on sopiva annos. Koska C-vitamiini on vesiliukoinen, ravintolisien ja ruoan kautta saatu ylimäärä poistuu aina luonnollisesti virtsan mukana elimistöstä. Suuria päivittäisiä mega-annoksia kannattaa kuitenkin välttää, sillä happona C-vitamiini saattaa ärsyttää vatsaa.
3. Onko punahattu oikeasti tehokas apu?
Punahatusta on viime vuosina tehty paljon tieteellistä tutkimusta. Sen on havaittu auttavan ehkäisemään monia eri ylempien hengitysteiden infektioita, kuten tavallisia flunssia ja influenssia. Tuoreimpien tietojen mukaan se saattaa auttaa ehkäisemään myös koronavirustartuntoja.
Punahattua voi käyttää sekä ennaltaehkäisevästi että hoitona. Ennaltaehkäisevästi sitä kannattaa käyttää korkeintaan puoli vuotta yhteen jaksoon. Sen jälkeen on hyvä pitää taukoa. Hoitona punahattu tehoaa, kun sitä ottaa välittömästi ensimmäisten flunssaoireiden ilmaannuttua.
Punahattua pidetään yleensä melko turvallisena kasvirohdoksena. Autoimmuunitauteja sairastavien ei kuitenkaan kannata sitä käyttää, koska se saattaa pahentaa oireita. Lisäksi sille voi myös olla allerginen, kuten kaikille muillekin kasveille.
4. Mihin punahatun teho perustuu?
Punahatun teho perustuu muun muassa sen kykyyn vaikuttaa veren valkosolujen toimintaan. Kun ihminen saa virustartunnan, nimenomaan valkosolut hyökkäävät tunkeilijoiden kimppuun ja syövät ne. Lisäksi punahattu vaikuttaa antiviraalisesti, eli se heikentää virusten elinolosuhteita.
5. Mikä on D-vitamiinin rooli vastustuskyvyn vahvistamisessa?
D-vitamiinin on jo pitkään tiedetty olevan tärkeä vitamiini luuston terveyden kannalta. Nykyään sen tiedetään vaikuttavan olennaisesti myös vastustuskykyyn. Esimerkiksi koronavirustaudin yhteydessä on huomattu, että ihmiset, joilla on matala D-vitamiinitaso, saavat muita useammin vaikeita hengitystieoireita ja myös kuolevat useammin.
Viralliset ravitsemussuositukset suosittelevat aikuisille 10 mikrogramman ja yli 75-vuotiaille 20 mikrogramman päiväsaantia. Suuri osa ihmisistä voisi kuitenkin hyötyä hieman suuremmista D-vitamiinimääristä.
Tutkimusten mukaan 100 mikrogrammaa päivässä on vielä turvallinen D-vitamiinimäärä aikuisille. Jos epäröit sopivan D-vitamiinin määrän kanssa, käy mittauttamassa oma arvosi.
Lue myös: Onko D-vitamiini on hyvä flunssalääke? Lue 10 väittämää ravintoaineen terveyshyödyistä
© iStock
6. Miksi myös sinkkiä käytetään flunssan hoitoon?
Sinkki on kivennäisaine, jolla on monia tärkeitä tehtäviä elimistössä. Se on olennaisen tärkeä myös hengitystieinfektioiden torjunnassa ja hoidossa. Ruokavaliosta sinkkiä saa muun muassa täysjyväviljoista, lihasta ja kasviksista.
Flunssan ensioireisiin sinkkiä kannattaa kuitenkin ottaa asetaattimuodossa suusuihkeena tai imeskelytablettina useamman kerran päivässä.
Kun sinkki pääsee vaikuttamaan paikallisesti suun ja nielun limakalvoilla, se estää flunssaviruksen lisääntymistä. Flunssan ensioireisiin tarkoitettua sinkkiä saa käyttää korkeintaan 75 milligrammaa päivässä parin päivän ajan.
7. Kuinka luotettavia kotikonstit ovat flunssan torjunnassa?
Kansanperinteessä flunssan hoitoon on perinteisesti käytetty monia aineita, joita löytyy melkein jokaisesta ruokakaapista. Ihmisillä tehtyä tutkimusta niistä on tehty vain vähän, minkä takia varmaa tieteellistä näyttöä niistä ei ole. Laboratoriossa tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet lupaavia tuloksia, ja siksi niitä voi halutessaan kokeilla.
Lue myös: Limaisuus ärsyttää hengitysteitä – Näin pääset eroon rykimisestä ja ryystämisestä
8. Jotkut suosittelevat valkosipulia avuksi – tehoaako se oikeasti?
Kansanperinteessä erilaisia sipuleita on käytetty vastustuskyvyn vahvistamiseen. Varsinkin valkosipulissa on paljon hyviä tehoaineita. Laboratoriotutkimuksissa sen on havaittu estävän influenssa A- ja B-viruksen sekä rhinovirusten aiheuttamia tartuntoja.
Ongelmana on, että hyvistä laboratoriotuloksista huolimatta tutkimuksia ei ole jatkettu eläin- ja ihmiskokeisiin. Siksi valkosipulin vastustuskykyä vahvistavasta vaikutuksesta ei ole tieteellistä näyttöä.
9. Hunaja on perinteisistä perinteisin apu – mitä sen tehosta tiedetään nyt?
Hunajaa on perinteisesti käytetty monen eri vaivan hoitoon. Viime vuosina se on kuitenkin noussut uuteen arvoon, kun tutkimuksissa on havaittu sen sisältävän muun muassa antibakteerista pinosembriiniä. Sen tiedetään ehkäisevän ja hoitavan bakteeriperäisiä tulehduksia, kuten angiinaa.
Tutkitusti hunaja tehoaa yskän oireisiin, minkä takia sitä kannattaa käyttää yskänlääkkeenä.
10. Entäpä inkivääri, mikä sen merkitys on flunssaisen apuna?
Kansanperinteessä ja kiinalaisessa lääketieteessä inkivääriä suositellaan usein mausteeksi kylmän vuodenajan ruokiin ja juomiin. Sillä on elimistöä lämmittävä vaikutus, ja monen mielestä se maistuu herkulliselta keitoissa ja kuumissa juomissa. Esimerkiksi inkiväärillä maustettu tee voi helpottaa kylmettyneen tai flunssaisen oloa.