Pitkittynyt yskä piinaa – Mikä avuksi, kun yskiminen ei lopu? Lue erikoislääkärin neuvot ja hoito-ohjeet

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Jos yskä vaivaa pitempään kuin 3–4 viikkoa, puhutaan pitkittyneestä yskästä.
© iStock
Yskä lähtee yskimällä, eikä yskänlääkkeistä ole mainittavammin apua. Jos yskä jatkuu yli kolme viikkoa, kannattaa hakeutua lääkäriin. Taustalta voi löytyä sairaus, joskus vakavakin.

Yskiminen ei ole vaarallista, mutta pitkittynyt yskä on kiusallinen vaiva ja jatkuvan ärsytysyskän syy on syytä selvittää. Kysyimme 10 kysymystä jatkuvasta yskästä, näin yskän hoitoa ja taustasyitä avaa yleislääketieteen erikoislääkäri Mikko Oikkonen, Lääkärikeskus Aavasta.

1. Pitääkö huolestua, jos yskä on pitkittynyt?

Jos yskä on jatkunut yli ­kolme viikkoa, puhutaan pitkittyneestä yskästä. Jos tietää syyn yskään – jos ­esimerkiksi sairastaa astmaa tai on ­juuri ­sairastanut flunssan – ei ­tarvitse huolestua.

Mutta jos ei tiedä syytä tai pitkittynyt yskä on ­alkanut ­uutena oireena, kyllä ­siitä jossakin määrin on syytä ­huolestua.

2. Voiko jatkuva yskä olla oire jostain vakavasta?

Yksi pitkittyneen yskän ­tavallisimmista syistä erityisesti flunssa­kautena on poskiontelotulehdus. Syy voi kuitenkin löytyä myös keuhkoista. Astma, krooninen keuhkoputkentulehdus ja keuhkoahtaumatauti oireilevat pitkittyneellä yskällä.

Valitettavasti taustalta löytyy joskus myös keuhkosyöpä. Keuhkosyöpään voi sairastua myös tupakoimaton ihminen – se on harvinaista, mutta mahdollista.

Myös refluksitauti, ­jossa hapanta mahan sisältöä voi nousta nieluun ja päästä ­sieltä keuhkoputkiin, voi olla ­pitkittyneen yskän taustalla.

Yskästä ei pysty aina päättelemään, onko se ­vaaratonta vai ei. Siksi on tärkeä hakeutua tutkimuksiin, jos yskä ­pitkittyy.

Lue myös: Tämä tavallinen oire voi paljastaa piilevän astman – Lue 10 kysymystä astmasta

Astma voi olla piileväkin sairaus.

Moni ehtii sairastaa astmaa pitkään, ennen kuin se diagnosoidaan. © Colourbox

3. Onko sillä eroa, onko yskä limaista vai kuivaa?

Limainen krooninen yskä ­lisää todennäköisyyttä, että ­kyseessä on jokin keuhko­sairaus kuten astma, keuhkoahtaumatauti tai kasvain. Jos yskä on kuivaa eikä ­muita ­oireita ilmene, vakava syy ­yskän taustalla on epätoden­näköisempi.

Kuivan kroonisen yskän syynä voivat olla myös työn tai ­kodin sisäilmaongelmat. ­Sisäilma voi olla liian kuivaa tai liian kosteaa.

Lue myös: Limaisuus ärsyttää hengitysteitä – Näin pääset eroon rykimisestä ja ryystämisestä

4. Miksi yskittää, vaikka lima on nenässä?

Ylähengitystietulehdus eli flunssa muodostaa limaisuutta nenänieluun. Kun lima valuu alemmas kurkkuun, se ylläpitää yskänärsytystä. Yleensä tällainen yskä helpottaa parissa viikossa.

Jos yskä ”jää päälle” on syynä tavallisimmin poskiontelotulehdus, joka oireilee yskän lisäksi nenän tukkoisuutena ja paineen tunteena poskilla.

Poskiontelotulehdusta voi hoitaa kotona suolavesihuuhtelulla, särkylääkkeillä ja tukkoisuutta avaavilla ­lääkkeillä. Jos oireet ovat voimakkaita, voidaan tarvita antibioottikuuri.

Lue myös: Apua poskiontelotulehdukseen – Näin vältät sairastumisen ja poskiontelotulehduksen iskiessä lievität oireita oikein

poskiontelotulehdus seuraa usein flunssaa

Tyypillisiä poskiontelotulehduksen oireita ovat nenänieluun valuva paksu lima, nenän tukkoisuus, poskissa tuntuva paine ja kipu sekä ylähampaissa vihlova kipu. © iStockphoto

5. Auttavatko yskänlääkkeet yskään?

Apteekista saatavia ­reseptivapaita yskän­lääkkeitä voi kokeilla, mutta tutkimusten mukaan niistä ei ole merkittävää apua tavalliseen flunssayskään.

Lääkkeet jaetaan yskänärsytystä hillitseviin ja limaa irrottaviin. Kannattaa kysyä neuvoa apteekin henkilökunnalta. Limaa irrottavien yskänlääkkeiden hyöty voi ­tavallisessa flunssataudissa olla negatiivinen. Ne tehostavat ­liman ­irtoamista, mutta voivat ­aiheuttaa sen, että limaisuus vain lisääntyy.

Jotkut yskänlääkkeet sisältävät kodeiinia, joka muuttuu elimistössä morfiiniksi. Joillekin lääke voi aiheuttaa helposti riippuvuuden. Alle 12-vuo­tiaat eivät saa käyttää kodeiinia yskän hoitoon.

Reseptillä saatavia yskänlääkkeitä käytetään lähinnä kroonisissa keuhkosairauksissa kuten astmassa tai keuhkoahtaumataudissa.

6. Miten yskää voi helpottaa kotikonstein?

Sanotaan, että yskä lähtee yskimällä. Sillä ei ole väliä, sylkäiseekö limat ulos vai nielaiseeko ne. Nielaistu lima ei mene henkitorveen vaan ruokatorveen ja sitä kautta ruoansula­tuselimistöön, jossa lima ei ­aiheuta haittaa.

Lämpimät juomat auttavat irrottamaan limaa. Juomaan ­lisätty hunaja vähentää ärsytystä. Yskänkohtausta voi hillitä myös viileällä vedellä tai kurkkupastilleilla.

Liman irrottamiseksi kannattaa kokeilla myös höyry­hengitystä. On kuitenkin muistettava, että hengitettävä vesi ei saa olla kiehuvaa.

Yskimistä voi helpottaa myös nukkumalla pystymmässä asennossa. Tämä onnistuu sängynpäätyä nostamalla.

Jos limaa on paljon eikä se vain irtoa – näin voi olla erityisesti, jos sairastaa ­astmaa tai keuhkoahtaumatautia – voi ­yskimistä helpottaa pulloon puhaltamisella. Ideana on tehdä hengitysteihin alipaine, joka irrottaa limaa. ­Tällaisen puhalluspullon voi ­rakentaa kotonakin. Tarvitaan vain ­pullo, jossa on vettä noin ­yhden kolmasosan korkeuteen ja pulloon sopiva kumiletku.

Ja sitten vain puhaltamaan. Kuuostaa hassulta, mutta tämä on hyvä tapa irrottaa limaa.

Lue myös: Vastustuskyky kohoaa, kun ravintoaineet tuovat suojaa! Näillä vinkeillä myös torjut flunssaa sekä helpotat yskivän ja niiskuttavan oloa

7. Missä vaiheessa kannattaa hakeutua lääkäriin?

Kolmen viikon raja on olennainen. Viikon jatkunut yskä ei ole pitkittynyt yskä, eikä sitä ole syytä tutkia. Jos ­meistä otettaisiin poskiontelo- ja keuhkoröntgenkuvat aina, kun yskiminen kestää viikon tai pari, saisimme valtavat määrät säteilyä. Usein myös yli kolme viikkoa jatkunut yskä paranee itsestään.

Jos yskä kuitenkin jatkuu yli kolme viikkoa eikä tiedä siihen syytä, asia on hyvä tutkia. Yskä on aina oire jostakin, ja sen syyn selvittely aloitetaan haastattelemalla ja laboratoriokokeilla. Tarvittaessa otetaan röntgenkuvat poskionteloista ja keuhkoista.

Keuhkoröntgen paljastaa myös mahdollisen sydämen vajaatoiminnan, sillä sen seurauksena keuhkoihin kerääntyy nestelastia. Sydämen vajaatoiminnasta johtuva yskä vaivaa tyypillisesti öisin, ­koska se korostuu makuuasennossa.

Jos keuhkoröntgenistä ei löydy syytä ­pitkittyneelle ­yskälle, selvitetään astman mahdollisuutta. Tutkimuksiin kuuluu spirometria-puhallustesti sekä kotona tehtävä niin sanottu PEF-seuranta.

Tarvittaessa voidaan tehdä myös gastroskopia eli mahalaukun tähystys refluksitaudin tutkimiseksi.

8. Voivatko lääkkeet aiheuttaa kroonista yskää?

Kyllä. Tavallisimpia ovat tietyt sydän- ja verenpainelääkkeet, niin sanotut ACE:n estäjät. Yleensä ne aiheuttavat ­kuivaa ärsytysyskää.

9. Mitä tehdä, jos pitkittyneelle yskälle ei löydy mitään syytä?

Tällöin apua voi saada hengitysfysioterapiasta tai puheterapiasta. Hengitysfysioterapia voi sisältää ­esimerkiksi hengitystekniikkaharjoituksia, ­liman irrottamista ja poistamista sekä voima- ja liikkuvuusharjoituksia.

Puheterapiasta voi olla hyötyä, jos yskään liittyy toiminnallinen äänihäiriö. Puheterapeutti voi esimerkiksi opettaa kurkunpäätä säästävää äänenkäyttöä.

10. Milloin on hakeuduttava hoitoon heti?

Jos yskä on runsasta veriyskää, jos yskään liittyy voimakas hengenahdistus tai hengityksen vinkuminen, jos huulet alkavat sinertää, jos yleistila alenee tai tulee rintakipua, ei kannata jäädä odottelemaan.

Hoitoon on syytä hakeutua lähipäivinä, jos yskökset ovat punertavia tai rusehtavia, jos hengitys tuntuu normaalia raskaammalta, jos kuume pitkittyy tai jos ilmaantuu voimakasta kasvo- tai korvakipua.

Lue myös: Kurkku kutisee – Mistä kurkun kutina ja ärsytys voi johtua? Näin erikoislääkäri vastaa

X