Leikkaus on kaihin ainoa hoitomuoto, mutta milloin on oikea aika hakeutua kaihileikkaukseen?

1. Voiko kaihia ennaltaehkäistä?

Ei oikeastaan, sillä kaihi kuuluu normaaliin ikääntymiseen.

Harmaakaihilla eli kaihilla tarkoitetaan silmänsisäisen linssin samentumista, minkä vuoksi valon kulku verkkokalvolle vaikeutuu ja näkö heikkenee. Kaihi tulee lähes poikkeuksetta molempiin silmiin, ehkä hieman eritahtisesti.

Toki tietyillä valinnoilla voi suojella silmiään: älä tupakoi, älä käytä runsaasti alkoholia, suojaa silmät uv-säteilyltä.

Perintötekijät, yleissairaudet kuten diabetes, lääkitykset ja silmiin kohdistuneet traumat lisäävät kaihin riskiä.

2. Miten kaihi oireilee?

Moni huomaa ensioireet pimeällä ajaessa: hämäränäkö heikkenee ja vastaantulevien autojen valot häikäisevät. Hämäränäön heikkenemisen ja häikäisyoireen lisäksi kontrastien erottaminen vaikeutuu – voi olla esimerkiksi vaikea havaita, milloin kuppi on täyttymässä, jos kaataa tummaan kuppiin kahvia. Myös värien ja niiden sävyjen erottaminen heikkenee.

Taittovirhe muuttuu linssin paksuuntuessa ja parhaan näöntarkkuuden saavuttaminen voi edellyttää toistuvaa silmälasien päivittämistä kunnes uudet lasitkaan eivät auta, vaan näöntarkkuus jää silti heikoksi.

3. Voiko kaihia hoitaa muuten kuin leikkaamalla?

Ei voi, leikkaus on ainoa hoitomuoto. Kaihileikkaus on maailman yleisin leikkaustoimenpide. Suomessa niitä tehdään arviolta 60 000–70 000 vuosittain.

4. Milloin kaihileikkaus on ajankohtainen?

Silloin, kun kaihi alkaa haitata arkea.

Julkisen terveydenhuollon leikkauskriteerit edellyttävät merkittävää näöntarkkuuden laskua normaalitasosta: paremman silmän näöntarkkuuden on laskettava 0.5 ja heikomman silmän 0.3 tasolle, kun normaali näöntarkkuus on 1.0. Jos on työikäinen tai hoidettavana on muita silmäsairauksia kaihileikkaukseen voi päästä, vaikka näöntarkkuuskriteerit eivät täyttyisikään.

Yksityisellä puolella hoidon lähtökohdat arvioidaan yksilöllisesti eikä näöntarkkuus­rajoja ole.

Lue myös: Onko kaihileikkaus turvallinen? Kauanko toipuminen kestää? Näin asiantuntija vastaa

5. Mitä leikkauksessa tapahtuu?

Leikkauksessa mustuais­aukon takana sijaitsevaan linssin kapselipussin etupintaan tehdään avaus ja pussi tyhjennetään ultraäänellä samentuneesta linssistä. Tilalle asetetaan potilaan tarpeiden ja mittojen mukaan valittu keinolinssi.

Leikkaus tehdään päiväkirurgisesti. Yli 95 prosenttia kaikista kaihileikkauksista tehdään silmätippapuudutuksessa, ja halutessaan potilas voi saada rentouttavan lääkityksen. Näillä yleensä pärjätään. Vain pieni osa potilaista nukutetaan.

Leikkaus vaatii potilaalta yhteistyötä: pitää pystyä olemaan selinmakuulla, rauhallisesti ja liikkumatta.

Koska kaihi usein kehittyy molempiin silmiin yhtäaikaisesti, tavallisesti operoidaan molemmat silmät samalla kertaa.

6. Miksi miehiltä kysytään ennen leikkausta eturauhaslääkityksestä?

Ennen toimenpidettä potilaan yleisterveydentila ja lääkitys selvitetään leikkausriskien minimoimiseksi. Voi kuulostaa hassulta, että kun ylä­päätä leikataan niin alapään lääkityksistä kysellään. Eturauhaslääke kuitenkin löystyttää ­värikalvoa ja se voi vaikeuttaa kaihileikkausta.

Potilaalta kysytään aina myös verenohennuslääkityksestä. Vaikka lääkkeitä ei tarvitse tauottaa kaihileikkausta varten, tulisi Marevanin vaikutusta mittaavan INR-arvon olla hoitotasolla.

Hyvin korkea verenpaine voi vaatia leikkausta edeltävää lääkitystä tai olla syy leikkauksen siirtämiselle, jos tilanteessa annettu lääkitys ei auta.

7. Millaisia riskejä kaihileikkaukseen liittyy?

Kaihileikkaus on varsin turvallinen toimenpide, mutta riskittömiä leikkauksia ei olekaan. Yksi mahdollinen leikkauksen aikainen ongelma on linssin kapselipussin repeäminen, jonka seurauksena joudutaan käyttämään alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavaa keinolinssiä.

Pussin repeämään liittyen silmänsisäinen lasiaishyytelö voi työntyä silmän etuosaan ja vaatia lisäpuhdistusta, jolloin leikkaus kestää pidempään.

Myös ongelmitta sujuneen leikkauksen jälkeen silmään voi tulla verkkokalvolle tarkan näön alueen turvotusta. Turvotuksen seurauksena näön­tarkkuus heikkenee, mutta tila on useimmiten ohimenevä.

Leikkauksen jälkeisen tarkan näön alueen turvotuksen riski on diabeetikolla korkeampi – erityisesti silloin, kun verkkokalvolla on jo diabeteksesta aiheutuneita muutoksia.

Voimakas likitaitteisuus erityisesti nuoremmilla kaihipotilailla voi lisätä verkkokalvon­irtauman riskiä myös ongelmattomissa kaihileikkauksissa.

Silmänsisäinen tulehdus on erittäin harvinainen. Usein se johtaa pysyvään näön menetykseen tai heikentymiseen.

Lue myös: Anna-Maija joutui kaihileikkaukseen, kun tekstin päälle ilmestyi samea läntti

8. Pääseekö kaihi-leikkauksen myötä eroon silmälaseista?

Julkisessa terveydenhuollossa käytetään lähes yksinomaan yksitehoista silmänsisäistä linssiä, minkä jälkeen tarvitaan ainakin yksitehoisia silmälaseja, joko luku- tai kaukolaseja. Useimmat kaihileikatut hyötyvät sekä kauko- että lähikorjauksesta silmälaseissaan.

Jos leikkauksessa käytetään moniteholinssejä, ei laseja välttämättä enää tarvita. Monitehoisia silmänsisäisiä linssejä käytetään vain yksityisellä puolella. Moniteholinssit ovat huomattavasti kalliimpia kuin yksiteholinssit.

Silmälasimääritys tehdään yleensä 4–8 viikon kuluttua kaihileikkauksesta, jolloin keinolinssi on yleensä asettunut lopullisesti paikalleen.

9. Voiko kaihi uusia leikkauksen jälkeen?

Ei voi. Silmän oma kapseli, jonka sisään ­keinolinssi asetetaan, voi kuitenkin samentua. Tämä niin ­sanottu jälkikaihi tai jälkisa­mentuma hoidetaan avaamalla kapselipussin takapintaa, jolloin valo pääsee kulkemaan silmän ­rakenteiden läpi ja näkökyky paranee.

10. Mitä tapahtuu, jos kaihia ei leikata?

Linssin rakenne ­tiivistyy ja samenee niin, ­ettei sen läpi pääse enää valoa. Silmällä ei siis enää näe.

Joillakin ihmisillä silmän etuosan rakenne on ahdas ja linssin paksuuntuminen voi johtaa siihen, että silmänsisäinen nestekierto estyy ja silmänpaine nousee hallitsemattomasti. Korkea silmänpaine vaurioittaa näkökykyä pysyvästi, ellei sitä hoideta riittävän nopeasti. 

Asiantuntijana lääketieteellinen johtaja, silmälääkäri Kaisu Järvinen, Silmäasema.

Lue myös: Silmäsairaudet lisääntyvät iän myötä – Oireileeko hämäränäkö, harmaakaihi tai glaukooma? Tunnista ensioireet silmien ja näkökentän muutoksissa!