Närästää ja ylävatsaa polttaa – Mistä oireet johtuvat? Lue neuvot omahoitoon

Jaa artikkeli
Närätys on tavallinen ja melko harmiton vaiva, mutta voi pahentuessaan kieliä sairaudesta. © istock
Kun ylävatsaa korventaa, kipristää ja polttaa, voi vaivojen takana olla muutakin kuin huonon kahvin kosto.

Kun närästää, tuntuu usein polttavalta ruokatorvessa tai rintakehällä. Joitakin röyhtäyttää tai yskittää, ja kurkkuun saattaa nousta väkevää nestettä.

Närästyksen tunne syntyy, kun vatsalaukun suolahappopitoista mahanestettä lipsahtaa mahalaukun sulkijalihaksen ”väärälle puolelle”, ruokatorveen.

Syynä voi olla vatsaontelon kohonnut paine tai sulkijalihaksen löystyminen. Joitakin närästää liikapainon tai ikääntymisen myötä. Moni muukin asia voi laukaista korventelun. Joillekin ensimmäinen närästyskokemus koittaa raskauden aikana, jollekin kokemus tulee viidennestä kupillisesta vaaleapaahtoista kahvia tai Ruotsinlaivan ruokaövereistä.

Ohimenevää närästystä voi hoitaa hyväksi havaituilla kotikonsteilla, ilman reseptiä saatavilla happosalpaajilla sekä välttämällä ruokia ja juomia, jotka tuntuvat pahentavan oireilua. Vaiva ei yleensä helpota pötkähtämällä pitkäkseen – päinvastoin, pystyasento pitää mahanesteen paremmin siellä, mihin se kuuluu.

Jos närästää pitkään ja rintalastalla tuntuva polttelu, yskiminen tai nielemisvaikeudet jatkuvat, on syytä hakeutua jatkotutkimuksiin. Toistuvaa ylävatsaoireilua voi ja pitää hoitaa ja diagnooseja selvitellä. Hoitamaton oire heikentää elämänlaatua, huonontaa unta ja voi toisinaan aiheuttaa myös kurjia liitännäissairauksia.

Mitä voi hoitaa itse, ja milloin on syytä mennä lääkäriin? Listasimme tavalliset ja vähän harvinaisemmat ylävatsavaivat sekä toimivat neuvot omahoitoon.

Dyspepsia

Miltä tuntuu? Ihmisten vatsat kehittävät mitä ihmeellisimpiä oireita: jollekin tulee ruoan jälkeen herkästi epämukava ähky, vatsa turpoaa tai tuntuu pahoinvoinnin tunnetta. Tuntuu siltä, että vatsa ei tyhjene, närästää, kipristää, kipuilee tai polttelee.

Mistä johtuu? Noin puolet suomalaisten ylävatsavaivoista on selittämättömiä, mutta hyvälaatuisia. Kun vaivaa on tutkittu ja tutkimuksista ei ole löytynyt mitään ilmeistä syytä, joka selittäisi oireet, vaiva julistetaan hyvälaatuiseksi ja nimetään toiminnalliseksi dyspepsiaksi. Jos taas dyspepsian taustalta löydetään tutkimuksissa elimellinen syy, puhutaan orgaanisesta dyspepsiasta.

Oireilun syyksi voi paljastua esimerkiksi laktoosi-intoleranssi, keliakia, mahahaava eli katarri tai vanha kunnon vatsahaava, virallisemmalta nimeltään ulkustauti. Vatsasyöpä on orgaanisen dyspepsian aiheuttajana nykyisin hyvin harvinainen – sen esiintyvyys on pienentynyt merkittävästi.

Miten hoidetaan? Orgaanista dyspepsiaa hoidetaan syyn mukaan. Toiminnallisen dyspepsian oireita voi helpottaa ruokavaliolla.

Tasainen ateriarytmi, kohtuullinen annoskoko ja oireita lisäävien ruokien välttäminen helpottavat oireilua useimmiten hyvin.

Oirehoidon kulmakiviä ovat myös painonhallinta, tupakoimattomuus ja alkoholin välttäminen. Jotkut saavat apua piparminttukapseleista, ja stressinhallinta ja liikunta ovat tärkeä osa hoitoa. Lääkehoitona käytetään useimmiten niin sanottuja PPI-lääkkeitä eli protonipumpun estäjiä, ja yllättävää kyllä, myös mielialalääkkeillä saadaan usein hyvä hoitovaste.

Joskus vaivan syyksi voi paljastua jokin tietty kipu- tai tulehduslääke, jolloin lääkkeen vähentäminen tai vaihtaminen auttaa.

Lisää tietoa: Vatsatalo.fi/Toiminnalliset vaivat eli dyspepsia. www.terveyskyla.fi

Refluksitauti

Miltä tuntuu? Refluksitaudiksi diagnosoidaan vaikea närästys, jota esiintyy jatkuvasti vähintään kerran viikossa tai lievempänä vähintään pari kertaa viikon aikana. Joskus tauti ei aiheuta tyypillisiä närästysoireita, vaan taudin jäljille johtaa yskä, käheä kurkku tai aamuisin vaivaava kurkkukipu.

Mistä johtuu? Refluksitaudissa mahan ­sisältöä mahalaukun puolella pitävä sulkija­lihas reistaa. Heikentynyt sulkijalihas päästää mahan sisältöä virtaamaan ruokatorveen. Vaivalla on monta riskitekijää: ylipaino, raskaus, vähentynyt syljen eritys, tupakointi tai rasvainen ruoka. Toisinaan syyksi paljastuu palleatyrä.

Varsinainen syy sulkijalihaksen rapistumiselle on vielä hämärän peitossa. Se kuitenkin tiedetään, että refluksitautia esiintyy joka viidennellä – vaiva on paitsi viheliäinen, myös yleinen.

Miten hoidetaan? Refluksitauti on krooninen. Sen oireilua voi hillitä kuten silloin, kun vain närästää: ruokavaliolla, kohottamalla sängyn päätyä ja välttämällä nautintoaineita sekä lääkehoidolla.

PPI-lääkkeitä käytetään tyypillisesti parin, kolmen kuukauden kuureina, jonka jälkeen jatketaan lääkkeen ottoa tarvittavana oirehoitona. Jatkuvana lääkityksenä ne voivat aiheuttaa mahalaukun hapottomuutta ja bakteerien liikakasvua sekä heikentää ravintoaineiden imeytymistä.

Alumiini-, magnesium- ja kalsiumsuoloja sisältävät lääkkeet neutraloivat suolahappoa, ja sukralfaatti suojaa mahan limakalvoa. Sitkeästi oireilevaan refluksiin käytetään myös leikkaushoitoa, joka tehoaa useimmiten erinomaisesti.

Lisää tietoa: Duodecim Käypä hoito (2019). Ylävatsa- ja refluksioireet.

”Tasainen ateriarytmi, kohtuullinen annoskoko ja oireita lisäävien ruokien välttäminen helpottavat oireilua useimmiten hyvin.

”Tasainen ateriarytmi, kohtuullinen annoskoko ja oireita lisäävien ruokien välttäminen helpottavat oireilua useimmiten hyvin.” © istock

Ruokatorvitulehdus

Miltä tuntuu? Ruokatorvitulehdus eli esofagiitti voi närästää ja aiheuttaa nielemisvaikeuksia sekä kipua nielaistessa, joka voi heijastua myös selkäpuolelle. Ruoka voi tuntua jäävän kiinni ruokatorveen, ja kipu on usein jatkuvaa ja polttavaa. Joskus ainoa oire voi olla käheä kurkku tai yskä, kuten refluksitaudissa.

Mistä johtuu? Ruokatorven limakalvo ei pidä mahalaukusta nousevasta suolahaposta lainkaan. Pitkäaikainen ärsytys tulehduttaa ruokatorven.

Miten hoidetaan? Ruokatorvitulehdukseen tepsivät parhaiten elintapamuutokset ja riittävän pitkäkestoinen lääkehoito. Hyvästä hoidosta huolimatta tulehdus voi myös kroonistua. Esofagiitista on olemassa myös harvinaisempi muoto, jota sanotaan eosinofiiliseksi esofagiitiksi, ja jossa muutaman ruoka-aineen eliminoiminen ruokavaliosta saattaa rauhoittaa tulehduksen.

Lähde: Harvard Medical School (2020). GERD: Heartburn and more.

Barrettin ruokatorvi

Miltä tuntuu? Ei välttämättä miltään, kertoo gastroenterologian erikoislääkäri Markku Heikkinen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

”Barrettin ruokatorvi on refluksitaudin harvinainen liitännäissairaus. Se liittyy krooniseen ruokatorven refluksisairauteen, joten närästelytyyppisiä oireita voi olla, mutta toisaalta potilas voi olla hyvin vähäoireinenkin.”

Mistä johtuu? Barretin ruokatorvi syntyy, kun suolahapon piinaama ruokatorvi alkaa korvata ruokatorven pintasolukkoa mahalaukun pintasoluilla. Barrett-solut kestävät happoa eikä närästys välttämättä enää aiheuta kipua, mutta solumuutos lisää ruokatorven adenokarsinooman riskiä.

Miten hoidetaan? Markku Heikkinen kertoo, että Barrettin ruokatorvi löytyy useimmiten sattumalta dyspepsia- tai refluksitutkimusten yhteydessä. Tämän jälkeen tärkeintä on solumuutosten seuranta, jotta mahdollinen syöpä voitaisiin todeta varhain.

”Jos solumuutoksia tulee, hoitona voi olla esimerkiksi radiofrekvenssiablaatio (RFA), jolla voidaan tuhota Barrett-limakalvoa. Vaikeissa muutoksissa tulee joskus kyseeseen leikkaushoito, jos syövän kehittyminen on lähellä.”

Kymmenen prosenttia suomalaisista kärsii refluksioireista päivittäin. Siitä huolimatta syöpäriskiä merkittävimmin kasvattavaa ”pitkää”, yli kahden senttimetrin pituista Barrettin ruokatorvea esiintyy arviolta vain puolella prosentilla väestöstä.

Akalasia

Miltä tuntuu? Akalasia on hyvin harvinainen sairaus, jonka oireet muistuttavat refluksitautia. Akalasiassa ruoka ei tunnu menevän alas. Nieleminen on vaikeaa, ja ruoka ja sylki saattavat kiertää takaisin suuhun tai toisinaan mennä ”väärään kurkkuun”.

Mistä johtuu? Akalasia syntyy, kun ruokatorven sisäisen hermoverkon solut tulehtuvat ja tuhoutuvat. Arvellaan, että tapahtumaketjun käynnistää jokin virusinfektio. Kun ruokatorven hermotus reistaa, ruokatorven alasulkija ei avaudu normaalisti nielemisen yhteydessä.

Miten hoidetaan? Akalasiaa epäiltäessä tehdään gastroskopian lisäksi manometriatutkimus, jossa tutkitaan, miten nielty neste etenee ruokatorvessa. Akalasiaan ei ole parantavaa hoitoa, mutta oireita voidaan lievittää ruokatorven alasulkijan leikkaushoidolla.

Lisää tietoa: Duodecim terveyskirjasto (2019): Idiopaattinen akalasia.

”Jos närästysoireilu, rintalastalla tuntuva polttelu, yskiminen tai nielemisvaikeudet jatkuvat, on syytä hakeutua jatkotutkimuksiin.” © istock

”Jos närästysoireilu, rintalastalla tuntuva polttelu, yskiminen tai nielemisvaikeudet jatkuvat, on syytä hakeutua jatkotutkimuksiin.” © istock

Lue myös: Alkoiko Inkan refluksitauti vatsataudista? Närästyksen polte löi kaksin kerroin maahan

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkäri-lehdessä 7/21.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

Rintakipu vai närästys?

Rintakehälle ilmestyvä äkillinen kipu voi huolestuttaa. Aina ei ole aivan yksiselitteistä, kummasta mahtaa olla kyse – närästyksestä vai sydänoireesta.

Sydänkipu on yleensä erilaista kuin närästys: se ei yleensä ole paikallista poltetta, vaan laaja-alaista, puristavaa ja ahdistavaa, kuin painon tunnetta rinnalla.

Kaikkein selkein sydänoireen merkki on se, että oire pahenee rasituksessa. Närästys taas äityy yleensä pahaksi lepoasennossa, koska vaakatasoon vetäytyminen saa mahanesteen virtaamaan ruokatorveen entistä vuolaammin.

Jos olo tuntuu kivun yhteydessä oudon väsyneeltä, henkeä ahdistaa tai kipu heijastuu käsivarteen, on syytä hakeutua lääkäriin selvittelemään tilannetta.

X