Lähes joka toinen melanooma saa alkunsa ruskeasta pigmenttiluomesta – Runsasluomiset, huomio!
Valtaosa melanoomista voidaan välttää suojautumalla auringolta. Syöpälääkäri kertoo, millainen voide ja vaate aurinkoon kannattaa valita.
Melanooma voi ilmetä terveelle iholle ilmestyvänä pigmenttimuutoksena tai uutena luomena.
1. Voiko melanooman hankkia juomalla alkoholia?
European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan alkoholi saattaa suurentaa riskiä sairastua melanoomaan. Selitystä ei vielä tiedetä, mutta alkoholi on yhdistetty moniin muihinkin syöpiin.
Alkoholin sisältämä etanoli muuttuu elimistössä asetaldehydiksi. Se on myrkyllinen kemikaali, joka vahingoittaa solujen DNA:ta ja niihin kirjoitettuja solujen toimintaohjeita eli geenejä. Alkoholin ja syövän syntymisen suhteessa ei tiedetä, mikä on turvallinen annosmäärä.
Voi olla, että alkoholin käyttöön yhdistyy tavallista runsaampi altistuminen auringon ultraviolettisäteilylle. Auringon ultraviolettisäteily vaurioittaa ihosoluja ja on merkittävin melanoomaa aiheuttava tekijä.
2. Kuinka vähästä auringosta melanooma voi tulla?
Aikarajaa on vaikea sanoa, sillä ihmisen ihotyyppi vaikuttaa auringonsietokykyyn.
Ihotyypit jaetaan auringonsietonsa mukaan kuuteen luokkaan, joista suomalaiset kuuluvat valtaosin luokkiin I–III. Hyvin vaalea, pisamainen iho kuuluu ihotyyppiin I ja vaalea iho tyyppiin II. Ne palavat auringossa herkästi, mikä lisää soluvaurioita entisestään. Jos iho palaa, aurinkoon ei saisi mennä ennen kuin palamisen jäljet ovat kunnolla hävinneet.
Jotkut lääkkeet, kuten osa kipugeeleistä, herkistävät auringolle.
3. Pitääkö ulkona liikkumista rajoittaa ihosyövän pelossa?
Auringosta saa nauttia, eikä ulkoharrastuksia kannata luopua. Aurinko on polttavimmillaan klo 11–15, jolloin kannattaa vetäytyä varjoon.
Vesi, hiekka, nurmikko ja viljapelto heijastavat UV-säteilyä, joten niillä liikkuessa on suojauduttava entistäkin huolellisemmin.
Jos on paljon ulkona, kannattaa satsata erityisiin aurinkosuojavaatteisiin. Tavallisissa vaatteissa tiiviistä neuloksesta valmistetut vaatteet antavat paremman suojan kuin harvaan kudotut. Kannattaa hankkia päähine, joka suojaa myös korvat ja niskan.
Aurinkolasejakin tarvitaan, vaikkakin silmän sidekalvolle tuleva melanooma on Suomessa todella harvinainen.
4. Millainen on hyvä aurinkovoide?
Suojakertoimen tulisi olla 30–50. Arat ihoalueet, kuten korvalehdet ja nenä, voi suojata total block -voiteella.
Hyvä voide on sellainen, jota tulee lisättyä riittävän usein: parin tunnin välein, uimisen jälkeen ja kerralla reilusti, käyttäjänsä kämmenen kokoinen annos. Aurinkovoiteiden tehokkuutta selvittävissä tutkimuksissa voidetta käytetään todella suuria määriä: kevyellä voitelulla ei suojaa synny.
Tuotteen kallis hinta ja suojateho eivät välttämättä kulje käsi kädessä.
Päivävoiteen aurinkosuoja voi riittää kotoa bussipysäkille siirtymiseen. Pidempiaikaiseen ulkona oloon tarvitaan erillistä aurinkosuojavoidetta.
5. Voiko ottaa aurinkoa, jos on paljon luomia?
Varsinaista auringonottoa ei voi suositella lainkaan. Ulkona puuhastelu ja liikunta ovat vähemmän haitallisia tapoja nauttia auringosta kuin aurinkotuolissa pötköttely, sillä pystyasennossa säteet jakautuvat iholle tasaisemmin.
Lähes joka toinen melanooma saa alkunsa ruskeasta pigmenttiluomesta. Runsasluomisuus lisää melanooman riskiä, ja yhdessä auringon kanssa riski kasvaa. Runsasluomisuudesta on kyse silloin, kun iholla on sata tai enemmän luomea. Luomet tulee suojata auringolta.
istockphoto
6. Mitä jos on jäänyt koukkuun auringonottoon?
Auringon näkyvä, valkoinen valo kohottaa mielialaa ja piristää, joten aurinkoa tarvitaan – myös D-vitamiinin tuotantoon. Mutta valosta voi nauttia aurinkovarjon alla.
Jos haluaa näyttää ruskealta, väri kannattaa hankkia itseruskettavilla tuotteilla. Ne eivät tiettävästi aiheuta syöpää.
7. Mihin kaikkialle melanooma voi tulla?
Se voi tulla ihan mihin vain iholle, myös kynsien alle, varvasväleihin, kantapäähän, nenän limakalvolle ja hiuspohjaan. Miehillä tyyppipaikka on selkä ja naisilla sääret.
Ihoa ja luomia kannattaa tarkkailla säännöllisesti ja pyytää toista ihmistä katsastamaan oma selkä. Perimä lisää melanooman riskiä: jos suvussa on melanoomaa, iho kannattaa katsastaa parin kuukauden välein, muille muutaman kuukauden väli riittää. Jos luomia on runsaasti, seuranta kuuluu lääkärille.
Ihoa voi kuvata ja tallentaa kuvat vertailua varten. Lääkärille pitää näyttää sinnikkäitä karhentumia ja hilseileviä iholäiskiä. Samoin luomia, jotka muuttavat muotoaan tai väriään, kasvavat, vuotavat verta tai rupeutuvat.
Valtaosa silmämelanoomista tulee silmän pohjaan suonikalvolle. Tämän melanoomatyypin syy ei ole auringossa. Silmän sisäinen melanooma löytyy silmälääkärillä monesti muun syyn vuoksi tehdyssä tutkimuksessa.
8. Miten melanoomaa hoidetaan?
Paikallista melanoomaa hoidetaan leikkauksella, jossa poistetaan kasvain ja tarvittaessa imusolmukkeet. Jos kasvain on yli 4 mm paksu tai levinnyt imusolmukkeisiin, leviämisen riski on huomattava.
Laajasti levinneeseen melanoomaan ei ennen ollut kovin tehokasta hoitoa, nyt siihen on olemassa täsmälääkkeitä. Niillä ja immunologisilla hoidoilla voidaan joskus parantaa potilaat pysyvästi. Ne ovat vähentäneet sytostaattien ja sädehoidon käyttöä.
9. Kenelle uudet lääkkeet sopivat?
Ihomelanoomista noin puolessa on ns. BRAF-geenin mutaatio, joka aiheuttaa melanooman holtittoman kasvun. Näitä potilaita voidaan hoitaa suun kautta otettavilla BRAF:n ja MEK:n estäjälääkkeillä, jotka katkaisevat syöpäsolun sisäisen viestintäketjun. Sen seurauksena syöpäsolu kutistuu ja kuolee. Hoitoa annetaan niin kauan kuin se vaikuttaa.
BRAF-estäjiä voidaan antaa ennaltaehkäisevästi leikatuille potilaille, joiden syöpä on vaarassa uusiutua. Se on vaarassa uusiutua silloin, kun imusolmukkeissa on ollut leikattavia etäpesäkkeitä. KELA ei korvaa BRAF- ja MEK-estäjiä liitännäishoitolääkkeinä. Liitännäislääkehoidolla tarkoitetaan sitä, että näkyvää tautia ei ole, mutta potilaalla on leikattujen etäpesäkkeiden takia korkea riski taudin uusiutumiseen tai leviämiseen.
10. Mitä immunologinen hoito on?
Se on suonen sisäistä hoitoa, jossa potilaalle annetaan PD1-vasta-ainetta kahden, neljän tai kuuden viikon välein. Aine aktivoi elimistön omia T-soluja, jotka hyökkäävät syöpäsoluja vastaan ja vahvistavat potilaan omaa vastustuskykyä.
Vasta-aineet saattavat joskus hyökätä myös terveitä soluja vastaan ja aiheuttaa hankalia sisäelintulehduksia. Siksi immunologiset lääkkeet sopivat vain hyväkuntoisille potilaille, joilla ei ole autoimmuunisairauksia, kuten vaikeahoitoista reumaa tai tulehduksellista suolistosairautta.
Asiantuntijana Pia Vihinen, dosentti, syöpätautien erikoislääkäri, Turun yliopistollinen keskussairaala.