Suoliston bakteerit – Miksi suoliston kunto on terveyden avain? Lue 12 kysymystä, jotka lisäävät hyvinvointiasi

1. Miksi suoliston bakteeristo on terveyden kannalta valtavan tärkeä?

Vanhan sanonnan mukaan olemme sitä, mitä syömme. Nykytiedon mukaan se ei pidä paikkansa. Me olemme sitä, mitä bakteerit tekevät siitä, mitä syömme.

Suolistomme bakteerit määräävät muun muassa, millaisia elimistön rakennusaineita syömästämme ruoasta muodostuu. Bakteereista riippuu myös pitkälti, miten vastustuskykymme toimii.

2. Auttavatko samat bakteerit kaikkia?

Eivät. Ihmisen bakteeristo on yksilöllinen, ja se tekee bakteerien avulla hoitamisesta haasteellista. Tällä hetkellä tarkkaa tietoa eri bakteerien vaikutuksista eri ihmisille on vielä aivan liian vähän, jotta bakteereja voitaisiin käyttää täsmähoitona johonkin vaivaan.

Toivottavasti tulevaisuudessa voidaan kuitenkin antaa yksilöllisiä ruokasuosituksia ja tehdä yksilöllisiä bakteeri­sekoituksia eri sairauksien hoitoon.

3. Miten hyviä bakteereja sitten hankitaan lisää?

Tällä hetkellä paras tapa huolehtia suoliston bakteeristosta on syödä monipuolisesti ja terveellisesti. Siinä auttavat viralliset ravitsemussuositukset, jotka perustuvat laajoihin epidemiologisiin eli väestötason tutkimuksiin.

Suoliston kannalta on tärkeää syödä runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Riittävä määrä aikuiselle on noin kuusi kourallista päivässä, mutta niitä voi hyvin syödä myös enemmän.

4. Miten elinympäristö vaikuttaa bakteeristoomme?

Tutkimusten mukaan tiedetään, että terveyden kannalta on hyväksi, että suoliston bakteeristo on mahdollisimman monimuotoinen. Luonnossa liikkuminen, maaseudulla asuminen ja kotieläinten kanssa touhuaminen edistävät sitä.

Esimerkiksi maatiloilla kasvaneilla lapsilla on vähemmän allergioita kuin muilla lapsilla.

Tarkkaa tutkimustietoa elinympäristön vaikutuksista ei kuitenkaan ole. Ei esimerkiksi tiedetä, missä ja miten kauan luonnossa kannattaisi liikkua hyvien vaikutusten saamiseksi. Näyttää kuitenkin varmalta, että säännöllinen luonnossa liikkuminen tekee bakteeristolle hyvää.

5. Miksi kuidut ovat tärkeitä suolistolle?

Kuidut ovat välttämättömiä suolen limakalvon normaalille toiminnalle. Ravinnon kuiduista bakteerit muodostavat lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka ovat elimistön jokaisen solun tärkeitä rakennusaineita.

Jos bakteerit eivät saa ravinnosta riittävästi kuitua, ne alkavat käyttää suolta suojelevaa limakerrosta ravinnokseen. Sen seurauksena limakerros vaurioituu ja ohenee, jolloin suolen seinämän puolustuskyky heikkenee olennaisesti. Suoli alkaa vuotaa, mikä aiheuttaa tulehdusreaktion. Tätä tulehdusprosessia kutsutaan dysbioosiksi.

Lisäksi kuidun puute aiheuttaa lyhytketjuisten rasvahappojen puutetta, jolloin elimistö ei saa tarpeeksi tarvitsemiaan rakennusaineita.

Lue myös: Kuitu tekee hyvää vatsallesi – Helli suolistosi hyviä bakteereja ja huolehdi riittävästä kuidun saannista

6. Millaisia seurauksia dysbioosista voi olla?

Lista on pitkä. Suolistossa oleva tulehdustila voi altistaa esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeille, syöville, aivosairauksille, suoliston kroonisille tulehdussairauksille, ykkös- ja kakkostyypin diabetekselle, allergiasairauksille, astmalle ja lihavuudelle.

Dysbioosi on epätoivottava tila suolistossa.

7. Miten bakteeristo vaikuttaa lihomiseen?

Bakteereilla on olennainen vaikutus ruoan käsittelyyn ja vaikutuksiin elimistössä. Bakteerit vaikuttavat siihen, miten lihomme, sillä ne ovat mukana muun muassa rasva-aineenvaihdunnan säätelyssä. Bakteerit voivat osaltaan selittää myös sen, miksi toiset lihovat helpommin kuin toiset.

Bakteerit voivat osaltaan selittää sen, miksi toiset lihovat helpommin kuin toiset.

Normaalipainossa pysymistä voi helpottaa syömällä terveellistä kuitupitoista ruokaa, joka estää dysbioosia. Lisäksi voi kokeilla esimerkiksi vuorokausipaastoa.

Lue myös: Voisiko mikrobeja muokkaamalla päästä eroon liikakiloista? Lihavan ihmisen mikrobiomi on erilainen kuin hoikan

8. Miten vuorokausipaastoa noudatetaan?

Vuorokausipaasto tarkoittaa, että kaikki päivän aikana syöty ruoka nautitaan esimerkiksi 8 tai 10 tunnin aikana. Jos noudattaa 14 tunnin vuorokausipaastoa, kaikki ruoka täytyy syödä 10 tunnin aikana. Silloin aamupalan voi nauttia vaikka kello 8 ja viimeisen aterian kello 18. Sen jälkeen suoliston annetaan levätä rauhassa 14 tuntia.

Tutkimuksissa on havaittu, että vuorokausipaasto vähentää dysbioosia. Se rauhoittaa suoliston tulehdusreaktiota ja saa bakteeriston koostumuksen muuttumaan terveydelle edullisempaan suuntaan. Kun suolisto saa levätä, vatsavaivat usein vähenevät ja unen laatu paranee.

9. Voiko dysbioosia jotenkin mitata?

Tällä hetkellä ei ole vielä hyvää dysbioosimittaria, mutta tulevaisuudessa sellainen toivottavasti saadaan, kun bakteeriston rakenne tunnetaan paremmin. Vyötärölihavuus on selkeä merkki, että suolistossa on todennäköisesti jonkinasteinen tulehdustila. Joskus dysbioosia voi olla myös hoikilla.

Lue myös: Tunnista kehon matala-asteinen tulehdus – Näin sairauksille altistavasta tilasta voi päästä eroon

10. Mitä antibiooteista on syytä tietää?

Kuidun puutteen ja yksipuolisen ruokavalion ohella antibiootit ovat dysbioosin tärkeimpiä aiheuttajia. Jokainen antibioottikuuri heikentää väistämättä suoliston bakteeriston monimuotoisuutta, usein pitkäksi aikaa.

Täytyy kuitenkin muistaa, että antibiootit eivät itsessään ole pahoja. Päinvastoin, niiden ansiosta ihmiset voivat elää terveempinä ja entistä pidempään. Ainoastaan niiden tarpeetonta käyttöä on syytä välttää.

11. Miten antibioottien turhaa käyttöä voi välttää?

Käytännössä lääkärin vastaanotolla kannattaa kysyä, onko lääkärin määräämä antibioottikuuri välttämätön. Jos vastaus on kyllä, lääkekuuri kannattaa aloittaa.

Jos vastaus on ei, on hyvä kysyä, voisiko vastaanotolle päästä uudelleen vaikka seuraavana päivänä, jos olotila heikkenee entisestään. Silloin lääkäri voi arvioida tautitilanteen uudelleen ja määrätä antibioottikuurin vasta sitten, kun se välttämättä on tarpeen.

12. Kannattaako maitohappobakteereja ottaa purkista?

Maitohappobakteereja käytetään usein vatsavaivojen hoitoon. Joillekin ihmisille niistä on hyötyä, toisille ei, ja joillekin harvoille ne voivat olla jopa haitallisia. Tutkimuksin ei ole pystytty vielä selvittämään, mikä bakteeri sopii kenellekin, millä annoksella ja millaisessa tilanteessa.

Ravintolisänä maitohappobakteereja kannattaa käyttää silloin, jos kokee, että niistä on itselle selvästi hyötyä. On kuitenkin hyvä huomioida, että maitohappobakteereilla ei välttämättä ole voimakkaasti tulehdusta hillitsevää vaikutusta, kuten joillakin muilla bakteereilla.

Asiantuntijana bakteeriopin profes­sori, ylilääkäri Pentti Huovinen Turun yliopistosta. Pentti Huovinen: Parantavat bakteerit (WSOY 2021).

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 2/21.

Lue myös: Vaali suoliston hyvinvointia ja hyvää suolistoflooraa: ”Tulevaisuudessa syömme ulosteesta eristettyjä mikrobiseoksia kapseleina” – Yhteys masennukseen ja Alzheimerin tautiin löytyy bakteerikannasta

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti