Talon sairaat rakenteet voivat lisätä syöpäriskiä, eikä radonia voi tunnistaa hajusta – Nämä asiat kannattaa tietää sisäilmaongelmista

1. Tarkoittaako sisäilma­ongelma samaa asiaa kuin homeongelma?

Ei. Suomessa on totuttu ajattelemaan, että sisäilmaongelma tarkoittaa ­automaattisesti ­kosteusvaurioista johtuvaa ­homeongelmaa. Huono sisäilma voi kuitenkin johtua hyvin monista eri tekijöistä. Homeongelman aiheuttamat mikrobivauriot ovat vain yksi tekijä.

Sisäilman laatuun vaikuttavat myös esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän ­toiminta, kodin lämpötila, rakennus­materiaaleista haihtuvat ­orgaaniset yhdisteet ja kodin siivous.

2. Onko asunnossa oleva outo haju aina merkki siitä, että sisäilma on huonolaatuista?

Outo haju on merkki siitä, että sisäilmassa saattaa olla jokin ongelma. Siksi hajun syy kannattaa ehdottomasti selvittää. Pelkästään hajun perusteella sisäilman laatua on kuitenkin mahdotonta arvioida.

Hajuttomuus ei myöskään vielä takaa sitä, että sisä­ilma olisi puhdasta. ­Esimerkiksi maaperästä tulevaa radio­aktiivista radonkaasua ei pysty aistimaan mitenkään. Suuressa radonpitoisuudessa asuminen lisää kuitenkin riskiä sairastua keuhkosyöpään. ­Siksi omakotitalossa ja ­kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa asuvien kannattaa säännöllisin väliajoin mittauttaa sisä­ilmansa radonpitoisuus.

3. Mitä ilmanvaihdon suhteen kannattaa ottaa huomioon, jotta sisäilman laatu pysyy hyvänä?

Ilmanvaihtojärjestelmän tehtävänä on poistaa kotoa ­sisäilman epäpuhtauksia ja ­kosteutta sekä tuoda tilalle puhdasta ilmaa ulkoa. Ilmanvaihtojärjestelmän tehokkuutta on helppo arvioida hankkimalla kotiin hiilidioksidimittari. Jos pitoisuus on pitkään yli 1 550 ppm, kodin ilman­vaihto ei toimi niin hyvin kuin pitäisi.

Jokaisen aikuisen ihmisen on myös hyvä selvittää, mistä omasta kodista poistuu ilmaa ja mistä uutta ilmaa, eli kor­vausilmaa, tulee tilalle. Poistoilmaventtiilejä on yleensä paikoissa, joissa syntyy eniten epäpuhtauksia, kuten keittiössä, vessassa, kylpyhuoneessa ja saunassa. Poistoilmanvaihdon toimivuutta voi kokeilla paperiarkilla. Kun paperiarkin laittaa venttiilin päälle, sen kuuluu pysyä paikoillaan putoamatta. ­Korvausilmaventtiilejä taas on olo- ja makuuhuo­neissa. Kädellä kokeilemalla voi testata, tuleeko ­venttiilistä ilmaa. Kädessä pitäisi tuntua venttiilin edessä pieni ilmavirta.

Lue myös: Epäilyttääkö kodin sisäilma? Näillä ohjeilla parannat sisäilman laatua ja ehkäiset kosteusvaurioita

4. Sisäilma kiinnostaa ­tietysti myös uutta ­kotia ostaessa. Mitä sen suhteen kannattaa selvittää ennen ostopäätöstä?

Sisäilmaa kannattaa havainnoida itse. Hyvää sisäilmaa ei yleensä huomaa mitenkään. Se on hajutonta ja tuntuu hyvältä hengitettäessä. Jos myynnissä olevassa asunnossa on esimerkiksi voimakas korvapuustien tuoksu, on hyvä ­miettiä, yritetäänkö sillä peittää j­otain muuta hajua. ­Varsinkin ­kesäaikaan välittäjät ­saattavat ­tuulettaa myynnissä ­olevan kohteen ­hyvin ­ennen ­näyttöä. Jos ­sisäilman laadusta ­herää ­minkäänlaista ­epäilystä, ­kannattaa ­pyytää vielä ­yksityisnäyttö, ­jolloin kaikki ­menevät ­paikalle ­samaan ­aikaan. ­Tarkempaa ­tietoa sisäilmasta saa kuntotarkastuksesta, joka ­yleensä tehdään aina omakotitalon oston yhteydessä. Myös osakehuoneistoa ostaessa on hyvä ­saada käsitys rakennuksen kunnosta ja mahdollisista korjaus­tarpeista.

Hometalkoot.fi-sivustolta löytyy myös tietoa eri ikäkausien rakentamiseen ­liittyvistä riskeistä. Niihin kannattaa ­tutustua erityisesti silloin, jos on ostamassa vanhaa rakennusta.

Huono sisäilma voi kieliä talon rakenteiden ongelmista. Mahdolliset korjaustarpeet kannattaa aina selvittää, kun ostaa vanhaa rakennusta. © iStock

5. Jos kotia haluaa remontoida, mitä rakennusmateriaalien suhteen kannattaa ottaa huomioon?

Rakentamisessa ja remontoinnissa kannattaa suosia ­vähäpäästöisiä M1-­luokiteltuja ­materiaaleja sekä noudattaa pakkauksissa olevia käyttö- ja kuivumisohjeita. M1-luokiteltujen materiaalien kanssa on hyvä ottaa huomioon, että muutaman ensimmäisen viikon aikana niistäkin lähtee jonkin verran päästöjä. Jos esimerkiksi makuuhuoneen maalaa M1-luokitellulla ­maalilla, sen on hyvä antaa rauhassa tuulettua muutaman vuorokauden ajan. Vasta sen jälkeen makuuhuoneeseen kannattaa palata nukkumaan.

6. Mitä kylpyhuoneen ilmanvaihdon suhteen kannattaa ottaa huomioon?

Suihkun jälkeen kylpyhuoneen peilin pitäisi kirkastua noin vartissa. Vessassa käynnin jälkeen hajujen ­pitäisi poistua samassa ajassa. Jos näin ei käy, ilmanvaihto on riittämätöntä ja sitä kannattaa tehostaa.

Kylpyhuoneen lattia ja seinät kannattaa myös ­kuivata lastalla jokaisen suihkun ­jälkeen, sillä se vähentää kosteusvaurion riskiä. Mitä vähemmän vettä jää pinnoille, sitä nopeammin kosteus haihtuu huoneesta.

Varsinkin talviaikaan, kun sisäilma on kuivaa, suihkun jälkeen kylpyhuoneen ovi kannattaa jättää auki ja antaa ­kosteuden haihtua asuinhuoneisiin.

7. Millaisista merkeistä voi päätellä, että kodissa on kosteusvaurioita?

Yleensä ­kosteusvauriot ovat piilossa rakenteiden ­sisällä, minkä takia niitä voi olla ­hyvin vaikea huomata. ­Siksi suurin osa kosteus­vaurioista löytyy vain asiantuntijan ­avulla. Mahdollisten vesivuotojen jäljille voi kuitenkin päästä seuraamalla veden ­kulutusta. Jos veden kulutus jatkuu, vaikka vettä ei käytetä, syynä on todennäköisesti ­tiputteleva putkivuoto. Lisäksi asunnon kunnossapidossa kannattaa kiinnittää ­huomiota sadeveden poistumiseen. On tärkeää, että katto on ehjä sekä rännit ja salaojat kunnossa.

8. Miten lämpötila ja kosteus vaikuttavat sisäilman laatuun?

Lämpötila vaikuttaa hyvin paljon sisäilman laatuun. Mitä lämpimämpää sisäilma on, sitä tunkkaisemmalta se tuntuu. Kovien helteiden aikana ilmastoimattomassa asunnossa saattaakin tuntua, ettei saa ­happea kunnolla. Korkea lämpötila ­lisää myös rakennusmateriaalien päästöjä. Useimmat ihmiset voivat hyvin, kun sisälämpötila on 21–22 astetta. Kesäaikana asteen tai kaksi korkeampikin lämpötila tuntuu ­vielä miellyttävältä. Jos sisälämpötila on pitkään yli 26 ­astetta, useimmista se alkaa tuntua epämiellyttävältä. Siksi kotien jäähdytys on yleistynyt myös Suomessa.

Myös kosteus vaikuttaa ­sisäilman laatuun, mutta siihen vaikuttaminen ei ole yhtä yksinkertaista kuin lämpötilan säätäminen. ­Kesäaikaan ­sisäilma on luonnostaan ­kosteaa ja talviaikaan kuivaa.

9. Mitä siivouksessa kannattaa ottaa huomioon?

Yleensä säännöllinen perussiivous riittää pitämään kodin puhtaana. Useimmiten siinä pärjää hyvin jo ­pelkällä imuroinnilla sekä vedellä ja mikrokuituliinalla. Jos kodin haju­kuormaa haluaa pienentää, voimakkaasti hajustettuja pesu- ja puhdistusaineita kannattaa välttää.

Pari kertaa vuodessa on ­kuitenkin hyvä tehdä hieman laajempi siivous. Silloin on syytä pyyhkiä pölyt paikoista, joita ei perussiivouksessa tule pyyhittyä.

Lisäksi kannattaa puhdistaa kylpyhuoneen laattojen saumat ja silikonit, sillä niihin kertyy pesuaineista ja ihmisen iholta biofilmiä, joka on hyvä pestä pois.

On myös hyvä ­huomioida, että huonekalut ja ­irtaimisto keräävät helposti pölyä. Jos ­pölyn määrää haluaa ­vähentää, turhia tavaroita ­kannattaa karsia.

10. Mistä kannattaa lähteä etsimään apua sisäilmaongelmiin?

Luotettavaa tietoa löytyy ­esimerkiksi sisailmainfopiste.fi-sivustolta, joka on alan järjestöjen yhteinen neuvontakanava. Sivustolta löytyy myös Asumisterveysliiton neuvontapuhelimen sekä Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvontapuhelimen numerot. Niistä saa maksutonta neuvontaa.

Sisäilmaongelmaa kartoitettaessa on tärkeää löytää alan asiantuntija, joka osaa arvioida, mitä asioita kannattaa lähteä selvittämään ja mittaamaan. Mahdollisen sisäilmaongelman selvittämisessä on tärkeää kartoittaa ­riskipaikat ja vasta myöhemmin tehdä ­tarvittavat mittaukset.

Asunto-osakeyhtiössä asuvan kannattaa ottaa ­yhteyttä huoltoyhtiöön tai isännöitsijään. Vuokralla asuvan ­täytyy ensin ilmoittaa ­mahdollisista ongelmista ­vuokranantajalle. Jos asia ei sitä kautta tunnu etenevän, yhteyttä voi ottaa myös oman kunnan terveysvalvontaan.

Asiantuntijana Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola.