Tunnollinen suorittaja saattaa kärsiä korkean toimintakyvyn masennuksesta: ”Ulospäin he saattavat näyttää ihmisiltä, joilla menee oikein hyvin”
Jos elämä täyttyy jatkuvasta tekemisestä mutta mikään ei tuota aidosti iloa, kyse saattaa olla korkean toimintakyvyn masennuksesta. Siitä kärsivät erityisesti tunnolliset suorittajat.
Jos mikään ei tuo suorittajalle enää iloa, voi olla kyseessä korkean toimintakyvyn masennus.
1. Mitä korkean toimintakyvyn masennuksella tarkoitetaan?
Korkean toimintakyvyn masennuksella tarkoitetaan tilaa, jossa ihmisen toimintakyky säilyy koko ajan hyvänä mutta hän kärsii samalla monista masennukselle tyypillisistä oireista. Niitä voivat olla esimerkiksi väsymys, voimattomuus, alakuloisuus, ilottomuus ja mielihyvän puute.
2. Millaiset ihmiset ovat riskiryhmässä?
Mielenterveyden ammattilaiset ovat havainneet, että usein korkean toimintakyvyn masennuksesta kärsivät ovat tunnollisia, tekeviä ja suorittamiseen taipuvia ihmisiä. Sisäinen paha olo ei saa heitä lamaantumaan vaan tekemään ja suorittamaan vielä hieman entistäkin enemmän. Heiltä puuttuu kykyä pysähtyä omien tunteiden äärelle, ja he ovat tottuneet pärjäämään elämässä nimenomaan suorittamalla.
Ulospäin korkean toimintakyvyn masentuneisuudesta kärsivät saattavat näyttää ihmisiltä, joilla menee oikein hyvin. Heillä voi olla perhe, hyvä työ ja harrastuksia samalla kun he tuntevat sisäistä tyhjyyttä.
3. Liittyykö korkean toimintakyvyn masennus nykyiseen yhteiskuntaan?
Kyllä. Länsimaissa eletään työn ja suorittamisen kulttuurissa. Myös meillä Suomessa on aika huonot mahdollisuudet tehdä esimerkiksi osa-aikatyötä, vaikka se saattaisi olla monelle ihmiselle omaan elämäntilanteeseen paras vaihtoehto.
Lisäksi ihmiset joutuvat usein muuttamaan suuriin kaupunkeihin työpaikkojen perässä, jolloin ympärillä ei välttämättä ole ollenkaan esimerkiksi vanhempien ja sukulaisten muodostamia tukiverkkoja. Moni kokee olevansa elämässään aika yksin mutta joutuu samalla sinnittelemään arjen velvollisuuksien kanssa.
4. Miten lapsuuden kokemukset liittyvät korkean toimintakyvyn masennukseen?
Lapsuuden kokemuksilla on paljon merkitystä, miten ihminen myöhemmin elämässään osaa käsitellä omia tunteitaan. Jos vanhemmat eivät ole huomioineet lapsen tunteita ja tarpeita, hänen voi olla aikuisenakin vaikea niitä käsitellä.
Korkean toimintakyvyn masennus saattaa kuitenkin kehittyä, vaikka lapsuuden olosuhteet eivät olisi olleet mitenkään huonot. Vanhemmat ovat esimerkiksi saattaneet kehua lasta paljon siitä, että tämä on ollut reipas ja aktiivinen. Samalla lapselle on voinut kehittyä toimintamalli, että olemalla reipas ja aktiivinen pärjää elämässä aina hyvin. Silloin hänellä saattaa myöhemmin elämässä olla vaikeuksia pysähtyä vain olemaan.
Kuten masennus yleensä, myös korkean toimintakyvyn masennus on monen tekijän summa. Kasvuympäristön lisäksi siihen voivat vaikuttaa myös esimerkiksi biologiset ja psykologiset tekijät.
5. Tunnistaako ihminen yleensä itse, että hänellä on korkean toimintakyvyn masennus?
Minkään masennuksen muodosta kärsivä ei itse välttämättä tunnista, että hän on masentunut. Sama pätee myös korkean toimintakyvyn masennukseen. Osa ihmisistä tunnistaa oireita itsessään, osa ei. Korkean toimintakyvyn masennukselle on tyypillistä, että terveydenhuollon ammattilaisillakin voi olla haastavaa tunnistaa sitä. Koska siitä kärsivä on ulospäin toimintakykyinen ja aktiivinen, hän ei välttämättä herätä mielikuvaa masentuneesta ihmisestä.
Korkean toimintakyvyn masennuksen jäljille voi päästä kuuntelemalla omaa olotilaa. Jos keho ja mieli käyvät jatkuvasti ylikierroksilla tai päivät ovat täynnä tekemistä, joka ei tuota iloa, kannattaa miettiä, mistä tilanne johtuu. Hälyttävä merkki on myös se, että pysähtymisestä tulee hankala olo eikä rentoutuminen onnistu.
6. Millaisista merkeistä läheisten on syytä huolestua?
Läheisten on syytä huolestua samasta asiasta kuin masennusoireista kärsivän itsekin: jatkuvasta puuhakkuudesta, josta näyttää puuttuvan aito ilo. Toinen huolestuttava merkki on rauhattomuus. Jos läheinen ei pysty esimerkiksi katsomaan elokuvaa kaikessa rauhassa vaan on koko ajan levoton ja tekee muita asioita samaan aikaan, asia on syytä ottaa puheeksi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että rauhattomuus ja levottomuus voivat johtua monista muistakin syistä kuin masennuksesta.
Mistä tiedän, että läheiseni on masentunut? Anna tukea olemalla läsnä ja kuuntelemalla – pidä myös huoli omasta jaksamisestasi
7. Mitä seuraa, jos korkean toimintakyvyn masennus jää tunnistamatta?
Yleensä korkean toimintakyvyn masennuksessa toimintakyky pysyy pitkään hyvänä. Jos tila kuitenkin jatkuu pitkään, toimintakyky voi alkaa laskea. Jatkuva ylivirittyneisyystila voi myös altistaa uniongelmille ja sairastelulle.
8. Voiko korkean toimintakyvyn masennuksesta toipua omin avuin?
Kyllä. Masennuksesta voi toipua omin avuin. Mitä lievempiä masennusoireet ovat, sitä enemmän spontaania paranemista tapahtuu. Jos siis korkean toimintakyvyn masennukseen ei liity vaikeita masennusoireita ja masennusta ylläpitävät tekijät poistuvat tai helpottuvat, tilanne voi normalisoitua itsestään. Toipumisen kannalta on tärkeää, että pystyy pysähtymään ja sitä kautta tunnistamaan ja työstämään suorittamisen taustalla piilossa olevia ajatuksia ja toimintamalleja.
9. Millaista ammattiapua on saatavilla?
Kaikki mielenterveyden ammattilaiset eivät tunne korkean toimintakyvyn masennusta terminä, vaan he saattavat käyttää samasta asiasta jotakin toista nimitystä. Mielenterveyden ammattilaiset kuitenkin tietävät, että ihmiset usein pyrkivät suojautumaan vaikeilta tunteilta toimimattomilla tavoilla.
Jos itsellä on vaikeuksia löytää syytä sille, miksi pysähtyminen on vaikeaa, asiaa voi lähteä pohtimaan mielenterveyden ammattilaisen kanssa. Joskus myös lääkärin määräämä masennuslääkitys voi olla tarpeen.
10. Miten korkean toimintakyvyn masennus eroaa uupumuksesta?
Niitä voi joskus olla vaikea erottaa, sillä lievässä uupumuksessa toimintakyky voi olla väsymyksestä huolimatta vielä kohtalainen. Yleensä korkean toimintakyvyn masennuksesta kärsivä kokee kuitenkin vähemmän voimakasta väysmystä. Kun olo alkaa tuntua väsyneeltä, hän reagoi siihen tekemällä vielä vähän entistäkin enemmän. Hän siis ikään kuin pakenee väsymyksen tunnetta.
Uupunut taas tuntee voimakasta väsymystä, ja hänen toimintakykynsä on yleensä huono.
Yhteisinä piirteinä molemmilla on usein kiinnostuksen ja motivaation puute.
Asiantuntijana psykologi, psykoterapeutti Aino Kohtala Terveystalon Fokus Mielen erikoisyksiköstä.