Verenluovutus on tärkeää – Mitkä ovat verenluovutuksen esteet ja kuka saa luovuttaa verta? Näin lääkäri vastaa ja antaa vinkit verenluovuttajalle

Verenluovutus herättää useita kysymyksiä. Kuka kelpaa luovuttajaksi? Mitkä lääkkeet estävät luovutuksen? Punaisen ristin veripalvelun mukaan suurin osa väestöstä voisi luovuttaa verta.

Verta tarvitaan onnettomuuden uhreille, mutta myös leikkaus- ja syöpäpotilaille. Veren tarve ei katso vuodenaikaa ja verenluovutus on tarpeen läpi vuoden.

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu huolehtii koko Suomen verihuollosta ja vastaa sen turvallisuudesta. Suomen veripalvelulaki määrittelee, että verenluovutuksen tulee olla vapaaehtoista ja maksutonta.

Näin kysymyksiin verenluovutuksesta vastaa lääkäri Johanna Castrén, Veripalvelun verenluovutuksen johtaja.

1. Miksi verenluovutus on tärkeää?

Verenluovutuksella autetaan vakavasti sairasta potilasta tilanteessa, johon ei ole olemassa muuta hoitomuotoa. Verivalmisteita ei voi korvata lääkkeillä. Kun tarvitaan verensiirtohoitoa, kyseessä on aina vakava asia: ihminen on jostain syystä menettänyt paljon verta tai hänellä on jokin sairaus, jonka seurauksena elimistöstä puuttuu hemoglobiinia, punasoluja tai jotain muita veren osia.

2. Miten eri veriryhmien tarve poikkeaa toisistaan?

Kaikkia veriryhmiä tarvitaan, koska kaikkien veriryhmien edustajia on myös sairaaloissa. Verensiirrossa optimaalisinta on aina käyttää samaa veriryhmää kuin potilaalla on. Kuitenkin kaksi veriryhmää korostuu ylitse muiden.

O- on niin sanottu hätäveri, jota voidaan antaa kaikille ihmisille kiiretilanteessa, jolloin ei ehditä tarkistaa potilaan omaa veriryhmää. Vaikka pieni osa väestöstä kuuluu veriryhmään O-, sen tarve on suuri. Toinen tärkeä veriryhmä on A+, koska se on kaikkein yleisin veriryhmä, ja tämän veriryhmän edustajia on potilaina paljon.

3. Kuka on sopiva verenluovuttaja? Mitkä ovat terveyskriteerit, entä ikäraja?

Verenluovuttajan tulee olla täysi-ikäinen eli 18-vuotias. Verta voi luovuttaa aina siihen asti, kun täyttää 71 vuotta. Verenluovuttaminen tulee aloittaa ennen kuin täyttää 60 vuotta, ja 65 vuotta täyttänyt voi jatkaa 71 ikävuoteen asti, jos käy luovuttamassa joka toinen vuosi.

Luovuttajan hemoglobiinin on oltava naisilla vähintään 125 ja miehillä 135 g/l. Lisäksi painon on oltava vähintään 50 kiloa. Hemoglobiini mitataan paikan päällä ennen luovutusta. Ennen verenluovutusta täytetään terveyskysely, jossa kartoitetaan luovuttajan terveydentilaa ja esimerkiksi sitä, missä on viime aikoina matkustanut.

Verta voi luovuttaa, vaikka sairastaisi verenpainetautia tai tyypin 2 diabetesta, kunhan sairaus on hyvässä hoitotasapainossa. Yleisimmät tuki- ja liikuntaelinsairaudet eivät ole luovutusesteitä.

4. Mitkä ovat verenluovutuksen esteet? Entä mitkä lääkkeet estävät verenluovutuksen?

Tavallisiin este luovutukselle on liian matala hemoglobiini. Luovutuksen yhteydessä otetaan verinäyte, josta tutkitaan jälkikäteen myös hiv, hepatiitti C ja B sekä syfilis eli kuppa. Jos näitä löytyy verestä, luovuttajalle ilmoitetaan tartunnasta ja verta ei tietystikään voida käyttää valmisteena.

Jos diabetesta sairastava käyttää insuliinia, verta ei voi luovuttaa. Vakava sydän- ja verisuonisairaus johtaa pysyvään luovutusesteeseen.

Harva lääke itsessään on este luovutukselle. Esimerkiksi kolesterolilääkitys, suurin osa astma- ja allergialääkkeistä sekä psyykenlääkkeistä eivät estä luovutusta.

Veripalvelun sivuilta voi tarkistaa, mitkä lääkkeet estävät luovutuksen. Myös Veripalvelun maksuttomasta luovuttajainfosta, p. 0800 05801 (ma–pe klo 8–17) voi kysyä lääkkeistä.

5. Mikä määrä verta luovutetaan kerrallaan? Kuinka moni potilas määrästä hyötyy?

Kerralla luovutetaan noin 500 ml verta. Se on standardivolyymi, jotta punasoluyksiköt ja verihiutalevalmisteet olisivat yhdenmukaisen kokoisia. Luovutusmäärän vuoksi verenluovutukselle on myös painon alaraja (50 kg). Tätä kevyemmillä luovutetun veren määrä olisi kohtuuttoman iso, ja luovuttajalla on suurentunut pyörtymisen riski.

Arvioimme, että verensiirtohoitoja saa kaikkiaan noin 40 000 ihmistä vuodessa. Yksi luovutettu pussi jaetaan kolmeen osaan: yhdestä tehdään punasoluvalmiste, toisesta osasta verihiutalevalmiste ja kolmannesta osasta otetaan talteen veriplasma lääkevalmistusta varten. Voidaan siis sanoa, että yhden luovuttajan verestä hyötyy kolme ihmistä.

Lue myös: Verikoe on yleinen toimenpide, mutta tiesitkö mitä kaikkea sillä voidaan selvittää?

6.  Kuinka usein verenluovutus onnistuu – Mikä on paras verenluovutusväli?

Paras luovutusväli on sellainen, joka itselle sopii. Suomessa luovutetaan verta keskimäärin 1,7 kertaa vuodessa. Suosittelemme naisille luovutusta enintään 2–3 ja miehille enintään 3–4 kertaa vuodessa. 18–25-vuotiaille naisille suosittelemme luovutusta enintään kerran vuodessa.

Naisten harvemmat suosituskerrat johtuvat siitä, että naisten rautavarasto on miehiä pienempi, ja nuorilla naisilla on vanhempia suurempi riski alhaisille rautavarastoille.

7. Mitä ennen luovutusta kannattaisi syödä?

Ennen luovutusta on hyvä syödä normaalisti ja juoda vettä, mehua, kahvia tai teetä, eli nestetasapainon olisi oltava hyvä. Ennen luovutusta ei siis pidä paastota mutta ei myöskään syödä hyvin rasvaista ruokaa, sillä rasva näkyy plasmassa. Tarjoamme luovutuspisteillä aina ennen luovutusta juotavaa ja luovutuksen jälkeen juotavaa ja syötävää.

8. Mitä pitää huomioida verenluovutuksen jälkeen? Millaiset oireet voivat ilmaantua?

Luovutuksen jälkeen ei saa lähteä lenkille, kuntosalille tai saunomaan. Luovutuspäivän voi siis luvalla ottaa rennosti. Näin elimistö ehtii korvata nestehukan.

Osalle luovuttajista voi tulla huono olo ja pienen pieni osa luovuttajista pyörtyy. Tätä ennalta ehkäistään juomisella ja nousemalla rauhallisesti ylös luovutuksen jälkeen. Pieni osa saa mustelman tai kokee kipua pistokohdassa.

9. Miten verenluovutus näkyy omassa hemoglobiinissa?

Pari kolme päivää luovutuksesta hemoglobiini on matalimmillaan. Jos hemoglobiini mitattaisiin heti luovuttamisen jälkeen, se olisi noin 10 g/l matalampi kuin ennen luovutusta. Elimistö korjaa ja palauttaa hemoglobiinin kuitenkin muutaman kuukauden aikana omalle tasolleen.

10. Voiko verenluovutus aiheuttaa raudanpuutetta luovuttajassa?

Jos luovuttaa tiheästi eikä käytä rautalisää, kyllä voi. Vaikka luovuttaisi täysin suositusten mukaisesti, pienelle osalle luovuttajista kehittyy raudanpuute. Erityisessä riskiryhmässä ovat naiset, joilla on runsaat kuukautiset ja ruokavalio, joka sisältää hyvin vähän rautapitoisia ruokia. Esimerkiksi vegaanien on haasteellista pitää rautavarastoja hyvällä tasolla. Siksi kartoitamme tarkasti luovuttajan hemoglobiinia ja terveydentilaa.

Jaamme verenluovutuksen yhteydessä rautalisän korvaamaan menetettyä rautaa kaikille alle 50-vuotiaille naisilla ja niille, jotka luovuttavat verta 4 kuukauden välein.

11. Onko jokin aika vuodesta, jolloin tulisi luovuttaa verta aktiivisemmin?

Verivalmisteita tarvitaan ympäri vuoden, sillä verensiirron tarpeilla ei ole sesonkeja­ – kuka tahansa meistä voi joutua esimerkiksi onnettomuuden uhriksi ja tarvita verensiirtoa.

Verensiirtoa tarvitaan myös suunniteltuihin leikkauksiin, syöpähoitojen tueksi ja esimerkiksi synnytysten yhteydessä. Veripalvelu toimii 24/7 ympäri vuoden, ja meillä on oltava jatkuva valmius täydentää sairaaloiden verivarastoja.

Lue myös: Piinaako jatkuva väsymys? Syynä voi olla rauta-arvot: raudanpuute ja matala ferritiini – Lue erikoislääkärin neuvot

Artikkelia on muokattu 18.9.2023 klo 12:56