Mikä laskee verenpainetta? Lue erikoislääkärin vastaukset 10 kysymykseen

Mikä laskee verenpainetta? Lue erikoislääkärin neuvot, miten voit vaikuttaa verenpaineeseesi lukemiin arkisin valinnoin. Näin neuvoo ja vastaa 10 kysymykseen kohonneen verenpaineen hoidosta professori, sisätautien erikoislääkäri Teemu Niiranen, Turun yliopistosta.
1. Miksi verenpaineen tavoitearvot ovat niin tiukat?
Tutkimuksissa on huomattu, että mitä matalampi verenpaine on, sitä vähemmän ihmisillä on vakavia sydäntautitapahtumia. Kohonnut verenpaine altistaa muun muassa eteisvärinälle, sepelvaltimotaudille, muistisairauksille, aivoinfarktille ja aivoverenvuodolle.
Verenpaine on ihanteellinen, kun lukemat ovat vähemmän kuin 120/80. Normaali verenpaine on alle 130/85, tyydyttävä 130–139/85–89 ja kohonnut yli 140/90 mmHg.
Ihanteellinen tavoitearvo voi tuntua hyvin tiukalta, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa se on vieläkin tiukempi. Siellä verenpainearvo 130/85 tarkoittaa jo verenpainetautidiagnoosia.
2. Mikä laskee verenpainetta?
Painonhallinta, liikunta, terveellinen ruokavalio, tupakoimattomuus ja korkeintaan kohtuullinen alkoholinkäyttö laskevat verenpainetta.
Ravintolisiä ei tarvita, terveellinen ruokavalio riittää. Se tarkoittaa ruokavaliota, jossa on vähän suolaa ja runsaasti juureksia, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä sekä täysjyväviljavalmisteita. Maitotuotteet kannattaa valita rasvattomina ja suosia rasvoissa hyvälaatuisia, pehmeitä rasvoja.
Liikunta pitää valtimot joustavina ja helpottaa painonhallintaa. Suurin osa liikunnan hyödyistä tulee jo kohtuukuormitteisella liikunnalla. Rankka liikunta ei laske verenpainetta juurikaan enempää.
3. Millaisella verenpainetasolla elintapoja kannattaa korjata?
Lähes jokaisella verenpaine nousee iän myötä, kun isot valtimot kovettuvat. Valtimoiden kovettuminen on hidas prosessi, johon voi vaikuttaa elintavoilla. On tärkeää miettiä, mikä laskee verenpainetta. Terveellisten elintapojen aloittaminen ei ole koskaan liian varhaista.
Suomessa normaaliksi luokiteltu verenpaine luokitellaan Euroopassa yleisesti prehypertensioksi. Se on verenpainetaudin esiaste. Ellei elintavoissa tapahdu muutoksia, esiasteesta kehittyy hyvin suurella todennäköisyydellä varsinainen verenpainetauti.
4. Mikä elämäntapamuutos tulisi tehdä ensimmäisenä?
Ensimmäiseksi kannattaa kiinnittää huomiota suolan saantiin ja sen laatuun. Lisätystä suolasta kannattaa pyrkiä eroon. Siksi kannattaa tutkia ruokapakkauksia. Esimerkiksi leivissä, leikkeleissä ja juustoissa voi olla yllättävän paljon suolaa.
Suolan laatua selvitettiin melko tuoreessa tutkimuksessa, jossa kiinalaisissa kylissä osa asukkaista satunnaistettiin käyttämään tavallista ruokasuolaa, osa mineraalisuolaa. Mineraalisuolan käyttäjillä verenpaine sekä sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuus oli verrokkeja matalampi.
Mineraalisuolassa osa tavallisesta verenpainetta kohottavasta ruokasuolasta eli natriumkloridista on korvattu kaliumkloridilla.
5. Laskeeko kasvisruokavalio verenpainetta?
Kasvissyöjillä yläpaine on keskimäärin 7 ja alapaine 5 elohopeamillimetriä matalampi kuin lihansyöjillä. Luku vastaa lähes yhdellä verenpainelääkkeellä aikaan saatua verenpaineen laskua.
Kasvisten teho verenpaineen hoidossa perustuu muun muassa niiden sisältämään kaliumiin, joka kumoaa natriumin vaikutuksia verisuoniin. Lihatuotteissa on usein runsaasti suolaa.
6. Vaikuttavatko ruoka-aineet eri ihmisillä verenpaineeseen eri tavoin?
Mustat makeiset eli salmiakki ja lakritsi sisältävät lakritsihappoa eli glykyrritsiiniä. Se vaikuttaa elimistössä suolahormonin tavoin ja nostaa osalla ihmisistä muita herkemmin verenpainetta. Heillä 100–200 gramman pussi lakritsia tai salmiakkia pari kertaa viikossa syötynä aiheuttaa ongelmia.
Jos verenpaine on koholla, kannattaa testata, kuuluuko itse glykyrritsiiniherkkien ryhmään ja tarvittaessa pyrkiä luopumaan tai ainakin vähentämään mustien makeisten nauttimista. Testaaminen tapahtuu niin, että jättää kuukaudeksi mustat makeiset ja vertaa verenpainelukemia ennen ja jälkeen.
7. Voiko vika verenpaineessa johtua lääkkeistä?
Jos potilaalla on jo verenpainelääkitys, jokin toinen käytössä oleva lääke voi heikentää sen tehoa. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi ehkäisypillerit ja vaihdevuosioireiden hoidossa käytettävät hormonikorvausvalmisteet sekä tulehduskipulääkkeet ja kortikosteroidit.
Mikäli lääkkeillä on haitallisia yhteisvaikutuksia, lääke vaihdetaan toiseen. Ellei vaihtoehtoista valmistetta ole, punnitaan yhteiskäytön haitat ja hyödyt. Verenpaineen nousu on usein pienempi haitta kuin esimerkiksi astman hoitoon tarkoitettujen kortikosteroiden poisjättäminen.
8. Laskeeko verenpaine nukkumalla?
Verenpaine laskee normaalisti unessa. Unettomuus vaikuttaa haitallisesti verenpaineeseen. Univaje ja stressi kulkevat käsi kädessä, ja stressi nostaa verenpainetta. Kyseessä on elimistön luonnollinen tapa terästäytyä vaativissa tilanteissa, mutta pitkällä aikavälillä siitä on haittaa. Stressin aiheuttajaan puuttuminen voi olla vaikeaa.
Jos omasta mielestä nukkuu hyvin, mutta päivällä väsyttää, syy väsymykseen voi olla uniapneassa. Hoitamaton uniapnea ja siihen liittyvät yölliset hengityskatkokset nostavat verenpainetta. Kun uniapnea saadaan kuntoon, verenpaine kääntyy usein laskuun.
9. Voiko verenpaineen kotimittauksen tulokseen luottaa?
Luotettavalla mittarilla ja sopivan kokoisella olkavarsimansetilla oikein tehty kotimittaus on jopa luotettavampi kuin lääkärin vastaanotolla tehty.
Vastaanotolla verenpaine mitataan kerran, kaksi. Kotona mittauksia tulee useita, ja usean mittauksen keskiarvo on yhtä mittausta luotettavampi. Kohonneen verenpaineen hoitosuosituksissa sanotaan, että ihmisen tulisi levätä viisi minuuttia ennen verenpaineen mittausta. Kiireisillä vastaanotoilla se ei onnistu.
Vastaanottolukemia vääristää myös niin sanottu valkotakki-ilmiö. Eli se, että potilas jännittää mittaustilannetta ja jännitys nostaa verenpainetta.
10. Koska tarvitaan lääkkeitä?
Lääkitystä tarvitaan, kun elintaparemontista huolimatta vastaanotolla mitattu yläpaine on toistuvasti yli 140 mmHg tai alapaine yli 90 mmHg. Verenpainetaudin diagnoosi tulee aina varmistaa kotimittauksilla. Lääkehoidon tavoitteena on vähentää sydän- ja verisuonitapahtumien vaaraa. Jos potilaalla on muita vaaratekijöitä, kuten korkea kolesteroli tai sepelvaltimotauti, kynnys aloittaa verenpainelääkitys on matalampi.
Vain otettu lääke auttaa. Potilaan voi olla vaikea motivoitua sen käyttöön, sillä kohonnut verenpaine on lähes aina oireeton. Kohonneen verenpaineen ensioire voikin olla sydän- tai aivoinfarkti. Lääkäritkin tyytyvät usein seuraamaan potilaan tilannetta turhan pitkään ennen kuin he suosittelevat lääkityksen aloittamista.

Helena Ahti-Hallberg uskoo siihen, että positiivisuus on kiinni omasta päätöksestä. ”Voi joko jäädä valittamaan vastoinkäymisiä tai keskittyä niihin asioihin, jotka ovat elämässä hyvin.” © Pekka Nieminen/Otavamedia