Torju muistisairauksien riski – Näin siirrät arkisilla valinnoilla sairauden puhkeamista jopa vuosilla! Lue neurologian erikoislääkärin neuvot

Jaa artikkeliLähetä vinkki
muistisairauksien riski
Suomessa vuosittain noin 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen. © iStock
Terveillä elintavoilla muistisairauden puhkeamista voi usein siirtää jopa useita vuosia eteenpäin. Jo pienillä muutoksilla voi vuosien mittaan olla suuri vaikutus.

Mitkä elintavat altistavat muistisairauksille? Voiko muistisairautta ehkäistä? Kysyimme 10 kysymystä muistisairauksien etenemisestä, ilmenemisestä sekä siitä, onko muistisairauksien riski torjuttavissa. Näin vastaa  professori, neurologian erikoislääkäri Anne Koivisto Helsingin yliopistosta, HUSista ja KYSistä.

1. Pystyykö omaan muistisairausriskiin vaikuttamaan?

Kyllä. Suurin osa muistisai­rauksista on monitekijäisiä. Se tarkoittaa, että sairastumiseen vaikuttavat muun muassa elintavat, perimä, ympäristö ja ikä. Nykytiedon mukaan muistisairauksia ei pystytä vielä kokonaan estämään, mutta niiden ilmenemistä pystytään parhaimmillaan siirtämään jopa useilla vuosilla. Siksi riskitekijöihin kannattaa vaikuttaa ajoissa.

Esimerkiksi korkea verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes, ylipaino ja tupakointi lisäävät riskiä sairastua muistisairauteen. Kunkin riskitekijän merkitys on kuitenkin hyvin yksilöllinen. Mistään riskitekijästä ei siis suoraan pysty ennustamaan, kuka sairastuu ja kuka ei. Mitä enemmän riskitekijöitä ihmisellä on, sitä suurempi on hänen riskinsä sairastua muistisairauteen.

Lue myös: Muistisairaus etenee salakavalasti – Näin yllättävästi yleisimmät muistisairaudet voivat oireilla

2. Miksi säännöllinen liikunta on yksi tärkeimmistä keinoista pitää huolta aivoista ja muistista?

Säännöllinen liikunta parantaa aivojen ja koko kehon toimintaa monin eri tavoin. Se muun muassa luo tiiviit hermoverkot aivojen oppimisen ja muistin alueille. Liikunta tukee hermojen välisten yhteyksien kehittymistä aivoissa.

Kun ihminen ikääntyy, aivojen hermosolujen rappeutumaa tapahtuu väistämättä. Ihmisellä, jolla on tiiviit hermoverkot, on enemmän reserviä eli tietynlaista varastoa aivoissa. Rappeutuman aiheuttamat oireet ilmenevät heillä siis myöhemmin.

Lue myös: Huolla aivoja ja pidä muisti kirkkaana – Lue aivotutkija Minna Huotilaisen neuvot

3. Millaista liikuntaa kannattaa harrastaa muistisairauden ehkäisemiseksi?

Erityisen hyödyllinen laji aivoille on esimerkiksi tanssi. Siinä yhdistyvät monet aivojen hyvinvointia lisäävät ­asiat, kuten liikunta, uusien asioiden opettelu, sosiaalinen kanssakäyminen ja musiikki. Usein tanssiminen tuottaa myös paljon mielihyvää.

Aivot tykkäävät kaikenlaisesta liikunnasta, ja parasta olisi harrastaa eri lajeja monipuolisesti. Mitkä tahansa itselle mieluisat lajit käyvät. Viikon aikana olisi hyvä tehdä sekä kestävyys- että lihaskuntoharjoittelua.

Kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa olisi hyvä harrastaa 2–5 kertaa viikossa noin puolen tunnin ajan kerrallaan. Hyviä lajeja ovat esimerkiksi kävely, pyöräily, uinti ja hiihto. Lisäksi viikossa olisi hyvä tehdä 1–3 lihaskuntotreeniä, joissa olisi mukana myös tasapainoharjoituksia.

Lue myös: PowerMethod yhdistää tuki- ja voimaharjoitteet – Katso liikkeet! Näillä harjoitteilla treenaat vahvan vartalon

PowerMethod yhdistää tuki- ja voimaharjoitteet

© Sofia Männistö

4. Millainen ruokavalio tukee aivoja ja muistia?

Muistisairauksien ehkäisyssä sekä Välimeren ruokavalio että Itämeren ruokavalio on todettu hyviksi. Ne sisältävät paljon erilaisia kasviksia sekä hyviä proteiinin ja hiilihydraattien lähteitä. Rasvoina ne suosivat kasvipohjaisia öljyjä.

Ikääntyneille suositeltu lautasmalli on hieman erilainen kuin muilla aikuisilla, jotta he saavat omaan ikäänsä nähden sopivasti ravintoaineita. Tavallisessa lautasmallissa puolet lautasesta suositellaan täyttämään kasviksilla, neljännes proteiinilla ja toinen neljännes hiilihydraateilla.

Ikääntyneille suositellaan, että kolmannes lautasesta on kasviksia, toinen kolmannes proteiinia ja viimeinen kolmannes hiilihydraatteja.

Ikääntyneiden täytyy saada suhteellisesti muita enemmän proteiinia ja energiaa, jotta heidän lihaksensa pysyvät hyvässä kunnossa. Lihaskunto vaikuttaa suoraan liikkumiseen sekä myös aivojen ja muistin kuntoon.

5. Miten alkoholi vaikuttaa aivoihin ja muistiin?

Pitkäaikainen runsas alkoholin juonti lisää huomattavasti riskiä sairastua muistisairauteen.

Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö heikentää muun muassa aivojen tiedonkäsittelyä, keskittymistä ja lyhytaikaisen muistin toimintaa. Mitä enemmän alkoholia juodaan, sitä enemmän aivojen kyky painaa asioita mieleen hidastuu. Lisäksi alkoholi heikentää usein unenlaatua.

Kun ihminen ikääntyy, alkoholin haittavaikutukset korostuvat entisestään. Yli 65-vuotiaille terveillekään ihmisille ei suositella yli kahta alkoholiannosta kerralla. Säännöllinen viikoittainen käyttö ei saisi ylittää seitsemää annosta. Lasin viiniä voi kuitenkin silloin tällöin ottaa hyvällä omallatunnolla.

Lue myös: Puolison muistisairaus mullistaa arjen – Mikä auttaa sairastuneen läheistä jaksamaan? Lue lääkärin neuvot

6. Millainen merkitys on sosiaalisilla suhteilla?

Koronapandemian aikana on huomattu entistä selvemmin, että aivot tarvitsevat vuorovaikutusta ja toisten ihmisten läsnäoloa. Monien eristyksissä olleiden muistisairaiden muisti ja muu tiedonkäsittely heikkenivät selvästi, vaikka he käyttivät lääkkeitään aivan normaalisti.

Toisten seuraan hakeutuminen on tärkeää sekä muistisairauden ehkäisyssä että hoidossa.

Kaikki itselle mieluinen sosiaalinen kanssakäyminen, kuten juttelu puolison tai ystävän kanssa tai harrastaminen ryhmässä, aktivoi aivoja monella eri tavalla. Sosiaalinen kanssakäyminen parantaa sekä tiedonkäsittelyä että toimintakykyä.

Lue myös: Kaijan muistiongelmat paljastuivat Alzheimerin taudiksi: ”Olen ollut avoin ja kertonut sairaudestani kaikille”

Kaija Hautalan muistivaikeudet Alzheimerin taudin oireita.

”Olen kiitollinen, että olen näin hyvässä kunnossa ja saan nauttia eläkepäivistäni”, Alzheimer-diagnoosin saanut Kaija Hautala sanoo. © Krista Luoma

7. Miten muut sairaudet liittyvät muistisairausriskiin?

Sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes ovat merkittäviä muistisairauden riskiä nostavia tekijöitä, sillä ne heikentävät aivojen verenkiertoa. Siksi niiden hyvä hoito on keskeistä muistisairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Esimerkiksi korkeaa verenpainetta tai kolesterolia kannattaa alkaa hoitaa mahdollisimman nopeasti toteamisen jälkeen sekä lääkkeettömästi että lääkkeillä.

On myös havaittu, että kuulon heikkeneminen on yksi muistisairauden riskitekijä.

8. Miksi kuulokojeen hankkiminen voi auttaa ehkäisemään muistisairautta?

Sanojen kuuleminen aktivoi aivoissa alueita, jotka vaikuttavat myös muistialueisiin ja toimintoihin. Kommunikointi ja kuuleminen ovat aivoille eräänlaista aivojumppaa.

Jos kuulemisen haasteet jatkuvat pitkään ikääntyneellä ihmisellä, joka on aiemmin kuullut normaalisti, muistin tehokas toiminta voi heiketä. Kun hankkii kuulokojeen ajoissa, aivojen kuuloalueet ja niihin yhteydessä olevat muistin alueet ja toiminnot pysyvät aktiivisempina.

9. Voiko musiikkia harrastamalla ehkäistä muistisairauksia?

Sekä musiikin kuuntelu että soittaminen aktivoivat monia aivoalueita ja niiden välisiä yhteyksiä samanaikaisesti. Se vaikuttaa myönteisesti tiedonkäsittelytoimintoihin.

Musiikin suhteen itseään kannattaa opetella hieman haastamaan. Vanhojen lempibiisien lisäksi on hyvä kuunnella myös uudempaa musiikkia ja etsiä uusia suosikkeja.

Itselle tuntemattoman musiikin kuunteleminen haastaa aivoja laajemmin kuin tuttujen kappaleiden kuunteleminen.

10. Miten muuten aivoja voi ”rasvata” arjessa?

Aivot rakastavat erilaisten haasteiden ratkomista. Ne pitävät, kun niitä vaivataan uusien asioiden opettelulla. Jos harrastaa esimerkiksi kutomista, voi kokeilla sukkien tai lapasten kutomista uuden ohjeen mukaan.

Päivittäin kannattaa myös rikkoa omia arkirutiineja. Mitä tahansa päivittäisiä tehtäviä kannattaa kokeilla tehdä vähän eri tavalla kuin ennen. Esimerkiksi tukan voi kammata tai hampaat pestä eri kädellä kuin tavallisesti.

Lue myös: Alzheimer vei isän, sitten sairastui äiti – Hanna Jensen on kulkenut molempien vanhempiensa rinnalla: ”En jaksa enää pelätä muistisairautta”

Hanna Jensen

Isän ja äidin rinnalla kuljetut vuodet ovat opettaneet Hannalle paljon sekä muisti­sairauksista että hänestä itsestään, sillä elämänarvoja ja suuntaa on ollut pakko arvioida yhä uudestaan. © Sini-Marja Niska

X