Piinaako jatkuva väsymys? Syynä voi olla rauta-arvot: raudanpuute ja matala ferritiini – Lue erikoislääkärin neuvot

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Matalat rauta-arvot tuovat oireita
Mikä rauta-arvo on? Rauta (S-Fe) on tarpeellista kaikille elimistön soluille. © iStock
Milloin elimistön rauta-arvot on syytä mitata? Raudanpuute on tärkeää tunnistaa. Näin neuvoo hematologian erikoislääkäri Perttu Koskenvesa.

Miten rauta-arvot vaikuttavat vireystasoon? Voiko raudanpuute olla syynä, kun väsymys on jatkuvaa ja olo sumuinen? Millaiset oireet ovat, kun varastorauta eli ferritiini on arvoltaan liian alhainen? Kysyimme 10 kysymystä raudanpuutteesta, näin vastaa asiantuntijamme kliinisen hematologian erikoislääkäri Perttu Koskenvesa HUSista.

1. Väsyttää, hengästyttää ja toimintatarmo on kadoksissa. Voiko kyseessä olla raudanpuute?

Kyllä. Yleisen jaksamisen ja toimintakyvyn heikkeneminen, jatkuva väsymys, hengenahdistus, kalpeus ja limakalvojen vaaleneminen ovat tyypillisiä anemian ja sitä lievemmän raudanpuutteen merkkejä.

Pelkästään oireiden perusteella raudanpuutetta ei voi kuitenkaan diagnosoida, vaan se vaatii laboratoriossa tehtyjä verikokeita. Samat oireet voivat johtua monesta muustakin syystä.

2. Ketkä raudan­puutteesta tavallisimmin kärsivät?

Suurin raudanpuutteen kehittymisen riski on hedelmällisessä iässä olevilla naisilla, jotka menettävät verta runsaiden kuukautisten takia.

Toinen tyypillinen ryhmä on iäkkäät ihmiset, joilla on jostakin syystä suolistoperäistä verenvuotoa. Se voi johtua esimerkiksi veren hyytymistä estävän lääkkeen käytöstä tai hyvän- tai pahanlaatuisesta kasvaimesta. Pahanlaatuisista kasvaimista yleisin on paksusuolensyöpä.

3. Voiko raudanpuute johtua ruokavaliosta?

Kyllä. Joskus raudanpuute johtuu yksinkertaisesti siitä, että ruokavaliossa ei ole riittävästi rautapitoisia ruokia tai raudan imeytyminen suolistossa on heikkoa.

Jos syö suurin piirtein ravitsemussuositusten mukaista sekaruokaa, raudan saannissa ei yleensä ole ongelmia. Kasvissyöjillä ja vegaaneilla sen sijaan voi olla haasteita riittävän raudan saannissa.

Nuorilla rautavarastot voivat huveta myös voimakkaan kasvun vaiheessa. Silloin ruokavaliosta olisi hyvä saada erityisen runsaasti rautaa. Iäkkäillä ruokahalu usein vähenee, minkä takia he voivat syödä liian niukasti ja yksipuolisesti. Sen seurauksena saattaa tulla puutetta raudasta.

Lue myös: Raudanpuute ja ferritiini – Kärsitkö rautavajeesta tietämättäsi? Näin tunnistat oireet ja selvität matalien rauta-arvojen syyn

Raudanpuute

Raudanpuute selviää, kun kehon rautavarastot tutkitaan. Verikoe paljastaa verestä mitattavan ferritiini-arvon (S-Ferrit). © istockphoto

4. Tavallisesti rauta-­arvoja seurataan hemoglobiinin avulla. Miksi se ei ole paras mittari?

Hemoglobiiniarvo kertoo punasoluissa olevan raudan määrän. Kun hemoglobiini­arvo laskee hyvin alas, ­ihmiselle ­kehittyy raudanpuutteesta johtuva anemia.

Hemoglobiini voi kuitenkin pysyä korkeana, vaikka ihmisen luuytimessä olevat rautavarastot olisivat käyneet vähiin. Hemoglobiinista ei voi päätellä lievempää raudanpuutetta.

Lue myös: Kunto ei nouse, väsyttää ja hengästyttää – kärsitkö tietämättäsi anemiasta?

5. Mitä ferritiini tarkoittaa?

Ferritiini on maksan tuottama proteiini, johon verenkierrossa kulkeva rauta kiinnittyy. Ferritiiniarvon perusteella pystytään arvioimaan elimistössä olevan varastoraudan määrää.

Ferritiiniarvon perusteella pystytään löytämään raudanpuutteisia jo ennen kuin tila kehittyy anemiaksi. Ferritiini on hemoglobiinia parempi raudanpuutteen mittari, mutta siitäkään ei voi vielä suoraan päätellä raudanpuutetta.

Monet krooniset tulehdussairaudet, kuten reuma tai suolistotulehdukset, voivat nostaa ferritiiniarvoa, vaikka varastoraudan määrä olisi matala. Elimistössä olevan raudan määrän määrittely saattaa siis vaatia muitakin laboratoriotestejä.

Lue myös: Tiesitkö tämän ferritiinistä? Korkea rauta-arvo ei olekaan aina hyväksi terveydelle

6. Millaiset ferritiini­arvot ovat normaalit ja milloin on syytä huolestua?

Ferritiiniarvot vaihtelevat eri ihmisillä paljon. Naisilla normaalitasona pidetään yleensä 15–125 µg/l ja miehillä 20–195 µg/l.

Matala ferritiiniarvo ei automaattisesti tarkoita, että ihmisellä olisi raudanpuutteesta johtuvia oireita. Toiset kokevat matalasta ferritiinitasosta huolimatta olonsa täysin terveiksi, kun taas toisilla voi olla paljon elämänlaatua heikentäviä oireita.

Yleensä lääketieteessä ajatellaan, että alle 30 µg/l ferritiiniarvo kertoo, että varastoraudan määrä on turhan alhainen. Silloin luuydin on tyhjentynyt varastoraudasta, minkä seurauksena esimerkiksi toipuminen leikkauksen jälkeen voi olla tavallista hitaampaa.

Raudanpuutteen syy on aina hyvä selvittää ja pyrkiä hoitamaan.

7. Miten raudanpuutetta yleensä hoidetaan?

Raudanpuutetta hoidetaan ensisijaisesti suun kautta otettavilla rautalääkkeillä. Yleensä niitä otetaan useita kuukausia, sillä rautavarastojen täydentyminen kestää vähintään kolme kuukautta, usein pitempäänkin. Hoidon tarve riippuu ongelman aiheuttajasta.

Jos raudanpuutteen syytä ei pystytä poistamaan, rautalääkekuureja joudutaan välillä syömään jopa 2–3 kertaa vuodessa, jotta rautavarastot pysyvät kunnossa.

Kaikille suun kautta otettavat rautalääkkeet eivät myöskään sovi, sillä ne voivat aiheuttaa vatsakipuja, ripulia ja ummetusta. Silloin rauta voidaan joutua antamaan suonensisäisesti tiputuksessa eli rautainfusiossa.

8. Voiko raudan­puutetta hoitaa pelkällä ruokavaliolla?

Kyllä. Kun raudanpuutetta hoidetaan, pyritään aina selvittämään tilanteeseen johtaneet syyt mahdollisimman tarkkaan. Varsinkin iäkkäillä ja kasvissyöjillä lievä raudanpuute voi johtua pelkästään ruokavaliosta, ja silloin ruokavalion muuttaminen voi hyvin riittää hoidoksi.

Paras raudan lähde on liha. Se sisältää hyvin imeytyvää hemirautaa, ja sen määrää kannattaa pyrkiä lisäämään ruokavaliossa.

Kasviperäiset raudanlähteet sisältävät huonommin imeytyvää ei-hemirautaa. Niiden kanssa kannattaa syödä C-vitamiinipitoisia ruokia, jotta ne imeytyvät paremmin.

Kahvi, tee, kaakao, maitotuotteet ja soijaproteiini haittaavat jonkin verran raudan imeytymistä. Niiden syöntiä kannattaa välttää rautapitoisten ruokien yhteydessä.

Jos raudanpuute on edennyt anemiaan asti, sitä on syytä hoitaa aina rautalääkkeillä.

9. Miksi rautalisää ei kannata ottaa omin päin?

Jos rautavalmisteita käyttää omin päin ilman todettua tarvetta, eri elimiin voi kertyä rautaa, mikä haittaa niiden toimintaa. Riski on kohtalaisen pieni, mutta joillakin ihmisillä on peritty ominaisuus, joka lisää raudan imeytymistä tarpeettoman paljon. Silloin lisärauta voi olla erityisen haitallista.

Rautaa sisältäviä monivitamiinivalmisteita on kuitenkin yleensä turvallista ottaa. Niissä raudan määrä on niin pieni, että liikasaannin vaaraa ei juuri ole.

Lue myös: Varastoraudat vähissä ja rautalisä tarpeen – Miten valita paras rautavalmiste itselle?

Rautavalmisteiden kanssa kannattaa käyttää samanaikaisesti C-vitamiinia, esimerkiksi syömällä sitrushedelmä tai juomalla appelsiinimehua.

Rautavalmisteiden kanssa kannattaa käyttää samanaikaisesti C-vitamiinia, esimerkiksi syömällä sitrushedelmä tai juomalla appelsiinimehua. © iStockphoto

10. Monet kokevat, että heidän raudanpuute-epäilyjään ei oteta lääkärissä vakavasti. Mistä se johtuu?

Raudanpuute ilman ­anemiaa ei itsessään ole sairaus. Jos ­ihminen käy itsekseen mittauttamassa ferritiini­arvonsa ja se on matala, hän voi ottaa sen vakavammin kuin olisi syytä.

Veritautilääkärin näkökulmasta on tärkeää selvittää, millaisia oireita ihmisellä muuten on ja onko niiden taustalla jokin sairaus. Esimerkiksi jatkuva väsymys on hyvin monitekijäinen oire.

Vaikka väsymyksestä kärsivällä ihmisellä olisi matala ferritiiniarvo, hänellä on usein elämässään myös monia muita tekijöitä, jotka aiheuttavat väsymystä. Ne pitää myös hoitaa. Pelkkä rautalääkitys tuottaa vain hyvin harvoin sellaisen supervaikutuksen, jota ihmiset odottavat.

Lue myös: Annen arki oli nuoruudesta saakka väsyneenä rämpimistä – oireiden syyksi paljastui raudanpuute!

Anne Korpelainen ja raudanpuute

Anne on eronnut kahden ala-aste-ikäisen lapsensa isästä ja asuu lastensa ja koiransa kanssa Helsingissä. Yhden aikuisen taloudessa äidin jaksamiselle löytyy paljon käyttöä. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

X