Astma yllättää yhä useamman aikuisen – Miten eri astmatyypit eroavat toisistaan?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Aikuisena puhkeava astma
© ISTOCKPHOTO
Aikuisena puhkeava astma poikkeaa monin tavoin lapsuuden sairaudesta. Laihduttaminen helpottaa usein oireita.

1. Miten aikuisena alkava astma eroaa lapsuuden sairaudesta?

Lapsena puhkeava astma liittyy useimmiten allergiaan. Aikuisen astma on monimuotoisempi sairaus, josta on tunnistettu useita alatyyppejä.

Lapsena astmaan sairastuneista puolet tulee nuoruusiässä oireettomiksi. Aikuisena sairastuneille ei yleensä näin tapahdu.

2. Mitä aikuisen astman alatyypit ovat?

Astma voi olla allerginen tai ei-allerginen, vallitsevan tulehdussolutyypin mukaan eosinofiilinen tai neutrofiilinen, sekä ylipainoon tai tupakointiin liittyvä sairaus.

Uusina alatyyppeinä on tunnistettu naisten ja nuhattomien astma. Astma on kuitenkaan harvoin selkeästi yhtä tyyppiä.

Astmadiagnoosi perustuu keuhkojen toimintakokeisiin, eli puhallustesteihin. Omaa astmatyyppiä mietitään lääkärin kanssa osana tutkimuksia.

3. Miten astmatyypit eroavat toisistaan?

Taipumus astmaan on perimässä. Jotta tauti puhkeaisi, tarvitaan laukaiseva tekijä.

Allergisen astman taustalla on nimensä mukaisesti allergia, tupakoivien astmassa tupakointi ja lihavien ylipaino. Naisen astmaa selitetään hormonitoiminnassa tapahtuvilla muutoksilla.

Astmaatikoista puolella on jatkuva tai kausiluonteinen nuha, mutta nuhattomilla astmaatikoilla ei ole ja heillä altistavan tekijän osoittaminen on vaikeaa.

Astma yleistyy naisilla 40 ikävuoden jälkeen, koska tuolloin ylipaino tahtoo yleistyä ja hormonitoiminta pikkuhiljaa muuttua.

4. Miten hormonit ja ylipaino altistavat astmalle?

Oireet seuraavat hormonitasapainoa, ja ovat joillain naisilla kuukautiskierron eri vaiheissa erilaisia. Vaihdevuodet muuttavat naisen hormonitoimintaa tavalla, mikä saattaa altistaa astmalle.

Erityisesti vyötärölihavuus lisää astmaa, sillä keskivartalorasva tuottaa tulehduksen välittäjäaineita. Ne vaikuttavat verenkierron kautta keuhkoihin.

5. Ovatko astmatyypit vakavuudeltaan erilaisia?

Tupakoivat ja ylipainoiset astmaatikot tarvitsevat muita enemmän lääkitystä, ja he joutuvat useammin päivystys- ja sairaalahoitoon. Heillä on usein muita sairauksia.

Tupakointi lisää esimerkiksi keuhkoahtaumataudin ja ylipaino sydän- ja verisuonisairauksien ja uniapnean todennäköisyyttä.

Astma on kuolinsyynä harvinainen, mutta tupakoijalla astman ja keuhkoahtaumataudin yhdistelmä voi olla kohtalokas.

6. Koska kannattaa epäillä astmaa?

Pitkittynyt yskä on aikuisella tyypillinen astman ensioire. Se voi tulla sellaisenaan, tai sitä voi edeltää hengitystieinfektio. Yskän syy pitää selvittää lääkärin vastaanotolla viimeistään, kun sitä on kestänyt kahdeksan viikkoa.

Yöyskä, rasituksessa tuleva hengenahdistus, hengityksen vinkuna ja lisääntynyt liman eritys viittaavat myös astmaan.

Astmassa keuhkoputkien limakalvot tulehtuvat ja erittävät limaa, mikä yskittää. Syy hengityksen vinkunaan ja hengenahdistukseen on keuhkoputkien ajoittaisessa supistumisessa.

7. Miten astmaa hoidetaan?

Keuhkojen astmaattista tulehdusta hoidetaan hengitettävällä kortisonilla ja astmaoireita keuhkoputkia nopeasti avaavalla lääkkeellä.

Tarvittaessa voidaan käyttää valmistetta, jossa on näitä molempia. Jos tavanomainen astman lääkehoito ei riitä, harkitaan esimerkiksi biologisia lääkkeitä.

8. Onko omahoito kaikilla samanlainen?

Painonpudotus vähentää ylipainoon liittyvän astman oireita. Tupakoivaa astmaatikkoa kannustetaan savuttomuuteen.

Sähkösavukkeet ovat nekin hengitysterveydelle haitallisia niihin liittyvien välittömien ärsytysvaikutusten vuoksi. Niiden pitkäaikaishaitoista ei ole vielä riittävästi tietoa.

Liikunta vähentää kaikkien oireita, kunhan se on säännöllistä, mielellään päivittäistä.

9. Mistä tietää, että oma astma on kunnossa?

Aiemmin puhuttiin lievästä ja vaikeasta astmasta, nykyään astman hallinnasta.

Sairaus on hallinnassa silloin, kun potilas tarvitsee oireisiinsa keuhkoputkia avaavaa lääkettä korkeintaan kahdesti viikossa, on yöt oireeton ja puhallustestien tulokset ovat normaalit.

10. Miten astmaa seurataan itse?

Hoidon tavoitteena on saada astma kokonaan tai lähes oireettomaksi.

Jokaisella astmaatikolla tulisi olla keuhkoputkien väljyyttä mittaava PEF-mittari. Jos oireet palaavat tai voimistuvat, puhallusarvoja seurataan mittarin avulla. Astmahoitaja tai lääkäri antaa raja-arvot, joiden alentuessa lääkitystä pitää tehostaa.

Oireita voi seurata myös viiden kysymyksen astmatestillä, johon löytyy linkki Hengitysliiton sivuilta.

11. Voiko lääkitystä muuttaa omin päin?

Aina samassa tilanteessa tuleviin oireisiin kannattaa valmistautua avaavalla lääkkeellä. Moni tekee näin esimerkiksi ennen hiihtolenkkiä.

Jos oireet kiusaavat pidemmän aikaa, hoitavaa lääkitystä tehostetaan, kuten siitepölyallerginen astmaatikko tekee siitepölykaudella.

Kun on kerran saanut ohjeet lääkityksen tehostamiseen lääkäriltä, jatkossa muutoksen voi tehdä itse. Tätä varten lääkäri kirjoittaa reseptiin esimerkiksi ohjeen: oireiden pahentuessa annos kaksinkertaistetaan kahdeksi viikoksi.

12. Pitääkö lääkkeitä käyttää, vaikkei olisi oireita?

Esimerkiksi hengitystieinfektion jälkimaininkeina tullut astma voi joskus tulla oireettomaksi, mutta silloinkaan ei lääkkeitä kannata lopettaa itse: taipumus astmaan pysyy.

Lopettamista voidaan kokeilla, kunhan se tehdään asteittain ja lääkärin valvonnassa.

Asiantuntijana keuhkosairauksien erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Terttu Harju, Oulun yliopistollinen sairaala.

Juttu on julkaistu Kotilääkärissä 9/18.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X