Melkein kaikki miehessäni ärsyttää - jopa hänen tapansa kävellä on inhottava
Puolison tavat ovat alkaneet ärsyttää Mirkaa rakkauden ensi huuman haalistuttua. Mikä neuvoksi?
Mirka yrittää muuttaa Väinöä mieleisekseen, mikä vähentää parin läheisyyttä
Ihastumisvaiheen haihduttua, tilalle astui arki. Arjen myötä alkoivat ongelmat.
Kun Mirka ei ollut enää palavasti rakastunut mieheensä, hän alkoi huomata yhä uusia todisteita Väinön epätäydellisyydestä. Väinöhän syö hieman suu auki, pukeutuu tyylittömästi, kävelee etukumarassa ja yliojentaa polvensa kipeännäköisesti.
Nyt Mirka yrittää korjata Väinön virheitä. Mirka on ostanut Väinölle uusia vaatteita ja kenkiä. Hän on myös tilannut Väinölle ajan fysioterapiaan seisomisasennon parantamiseksi ja opettaa tälle parempia pöytätapoja. Väinö on Mirkan ohjeistamisesta harmissaan. Hänen mielestään Mirkan käytös on loukkaavaa. Aivan kuin Mirka olisi asettautunut Väinön äidin asemaan, eikä osaisi suhtautua aikuiseen mieheen aikuisena.
Mirkan ja Väinön välinen läheisyys on vähentynyt. Mirka on huomannut kauhukseen piikittelevänsä Väinöä tarpeettoman rumasti. Pahimmillaan Mirka on haukkunut Väinöä rumaksi idiootiksi, joka ei ymmärrä omaa etuaan. Tämän tuomion Väinö sai kuulla, kun jätti varatun fysioterapia-ajan käyttämättä.
”Aivan kuin yrittäisin työntää häntä poispäin itsestäni”, Mirka tajuaa kauhukseen.
Mirka on käyttäytynyt aikaisemmissakin suhteissaan samantyyppisesti. Nyt käytös Väinöä kohtaan on kuitenkin aikaisempaa huonompaa.
”Mikä minua oikein vaivaa? Minä haluan kuitenkin Väinön lähelleni en kauas itsestäni”, Mirka ihmettelee.
Miten pariskunta voisi päästä taas läheisempiin väleihin keskenään?
Läheisyys on joskus pelottavaa
Arki on astunut Mirkan ja Väinön suhteeseen. Mirka on alkanut nähdä sitä, mitä hän ei rakastuneena nähnyt. Väinö syö, liikkuu ja pukeutuu nykyään väärällä tavalla. Mitä enemmän hän keskittyy puutteisiin, sitä enemmän hän niitä näkee.
Vaikka toinen kuinka syystä tai toisesta ärsyttäisi, se ei milloinkaan oikeuta ivaamiseen eikä pilkkaamiseen. Olemme suhteissamme paljon vartijoina: voimme sekä auttaa ja rohkaista että lyödä ja latistaa. Rakkaimman halveksunta satuttaa pahasti.
Kun ihminen tulee tietoiseksi omasta keskeneräisyydestään, se auttaa häntä sietämään myös muiden keskeneräisyyttä.
Mirka mainitsee, että puolisoiden välinen läheisyys on vähentynyt. Se on ihan ymmärrettävää, jos Mirka on asettautunut äidin asemaan ja hoitaa asioita puolisonsa puolesta. Äidin ja pojan suhde kun ei ole eroottinen.
Se on jo iso askel, että Mirka ymmärtää työntävänsä Väinöä luotaan pois haukkumalla ja vähättelemällä tätä.
Koska Mirka tunnistaa ja ehkä myös tunnustaa puolisolleen toimivansa väärin, hänellä on hyvät mahdollisuudet muuttaa käytöstään. Pelkkä asian toteaminen ei siis riitä. Se ei johda käyttäytymisen muutokseen. Halutessaan Mirka voi myös valita toimia toisin.
Myös Väinöllä tulisi olla tilaa kertoa, miltä tällainen käytös hänestä tuntuu. Näin jatkuessaan Mirkan käytös työntää Väinöä entistä kauemmas, ja suhteella on vaarana loppua.
Mirkan voisi olla hyvä pohtia, miksi hän sabotoi läheisintä ihmissuhdettaan käyttäytymällä näin? Mikä läheisyydessä pelottaa? Tätä pohdintaa Mirka voisi tehdä vaikka yksilöterapiassa.
Näissä vaatija-vetäytyjä-tyyppisissä riitatilanteissa vaatija voisi ennen puolison kimppuun hyökkäämistä kysyä itseltään: Mitä minä oikeasti tässä tilanteessa tarvitsisin? Olemalla totta tunteilleen ja tarpeilleen voi paremmin. Näiden asioiden äärellä viipyminen kumppanin kanssa lisää läheisyyttä.
Sari Liljeström, parisuhdekouluttaja, Parisuhdekeskus Kataja ry