Vaivaavatko jalkakivut? Jalkaterapeutti neuvoo, miten oikeanlainen kenkä voi selättää säryt ja vaivat

Monet jalkakivut ja -vaivat voivat johtua vääränkokoisesta kengästä

Totta. Moni suomalainen kulkee liian pienissä kengissä. Kengän etuosassa pitäisi pisimmän varpaan edessä olla senttimetrin mittainen käyntivara.

Liian lyhyt tai kapea kenkä puristaa varpaita yhteen, estää päkiän normaalia toimintaa ja altistaa virheasennoille, kuten vaivaisenluulle tai vasaravarpaille. Myös varvasvälit hautuvat, varpaat hiertyvät ja muodostuu känsiä.

Lue myös: Vaivaisenluu leikattiin ja tyvinivel jäykistettiin – Tiina, 59, toipui nopeasti: ”Neljän kuukauden kuluttua heiluin jo street dance -tunnilla”

Tiina Suomalaisen vasemmassakin jalassa on vaivaisenluu, mutta sen kanssa hän pärjää vielä. © Mikko Nikkinen

Lattajalka tarvitsee pronaatiotuen kengän pohjallisessa

Tarua. Lattajalkaa ei lähtökohtaisesti tarvitse tukea. Kuitenkin, jos nilkka on löysä ja kipeytyy, tulee asentoa korjata lihaksia vahvistamalla. Yksilöllinen pohjallinen voi tällöin lievittää kipua.

Lattajalkaisen ei automaattisesti kannata hankkia pronaatiotuettuja juoksu- tai kävelykenkiä. Pronaatiotuen tarve riippuu nilkan tukevuudesta, ja tästä kannattaa pyytää jalka- tai fysioterapeutin arvio.

Lue myös: Kärsitkö jalkavaivoista, luupiikistä, vaivaisenluusta tai polvisärystä? Näillä ortopedin vinkeillä huolehdit jalkojesi terveydestä

© iStock

Jalkakivut kun vaivaa, kannattaa vaihtaa paljasjalkakenkään

Tarua. Ohut- ja tasapohjaiset, kiertolöysät ja jalan muotoa mukailevat jalkineet ovat hyvä vaihtoehto tervejalkaiselle ihmiselle ja lapsen ensijalkineiksi. Paljasjalkakegät sallivat jalan luontaisen liikkeen ja ehkäisevät jalkavaivojen kehittymistä.

Paljasjalkakenkiin ei kannata vaihtaa, jos kantapään rasvapatjat ovat ohuet tai jos plantaarifaskiitti vaivaa. Ne eivät välttämättä sovi myöskään nivelreumaa tai diabetestä sairastavalle, jotka voivat tarvita kengältä kevennystä, tukea tai iskunvaimennusta.

Paljasjalkakenkiin tulee totutella rauhassa pehmeällä alustalla, kuten hiekkatiellä tai metsäpolulla.

Lue myös: Jalkapohjan kipu palasi – Virpin plantaarifaskiitti äityi liikunnasta vuosien tauon jälkeen: ”Oikean jalkani kantapohjassa alkoi tuntua pahalta”

Virpi Hyypiö on kärsinyt plantaarifaskiitista jo kahdesti. Nyt hän keskittyy jalkojensa hyvinvointiin, ettei vaiva enää uusiutuisi. © Arto Wiikari