Vaivaavatko jalkakivut? Jalkaterapeutti neuvoo, miten oikeanlainen kenkä voi selättää säryt ja vaivat
Monet jalkakivut ja -vaivat voivat johtua vääränkokoisesta kengästä
Totta. Moni suomalainen kulkee liian pienissä kengissä. Kengän etuosassa pitäisi pisimmän varpaan edessä olla senttimetrin mittainen käyntivara.
Liian lyhyt tai kapea kenkä puristaa varpaita yhteen, estää päkiän normaalia toimintaa ja altistaa virheasennoille, kuten vaivaisenluulle tai vasaravarpaille. Myös varvasvälit hautuvat, varpaat hiertyvät ja muodostuu känsiä.
Tiina Suomalaisen vasemmassakin jalassa on vaivaisenluu, mutta sen kanssa hän pärjää vielä. © Mikko Nikkinen
Lattajalka tarvitsee pronaatiotuen kengän pohjallisessa
Tarua. Lattajalkaa ei lähtökohtaisesti tarvitse tukea. Kuitenkin, jos nilkka on löysä ja kipeytyy, tulee asentoa korjata lihaksia vahvistamalla. Yksilöllinen pohjallinen voi tällöin lievittää kipua.
Lattajalkaisen ei automaattisesti kannata hankkia pronaatiotuettuja juoksu- tai kävelykenkiä. Pronaatiotuen tarve riippuu nilkan tukevuudesta, ja tästä kannattaa pyytää jalka- tai fysioterapeutin arvio.
© iStock
Jalkakivut kun vaivaa, kannattaa vaihtaa paljasjalkakenkään
Tarua. Ohut- ja tasapohjaiset, kiertolöysät ja jalan muotoa mukailevat jalkineet ovat hyvä vaihtoehto tervejalkaiselle ihmiselle ja lapsen ensijalkineiksi. Paljasjalkakegät sallivat jalan luontaisen liikkeen ja ehkäisevät jalkavaivojen kehittymistä.
Paljasjalkakenkiin ei kannata vaihtaa, jos kantapään rasvapatjat ovat ohuet tai jos plantaarifaskiitti vaivaa. Ne eivät välttämättä sovi myöskään nivelreumaa tai diabetestä sairastavalle, jotka voivat tarvita kengältä kevennystä, tukea tai iskunvaimennusta.
Paljasjalkakenkiin tulee totutella rauhassa pehmeällä alustalla, kuten hiekkatiellä tai metsäpolulla.
Virpi Hyypiö on kärsinyt plantaarifaskiitista jo kahdesti. Nyt hän keskittyy jalkojensa hyvinvointiin, ettei vaiva enää uusiutuisi. © Arto Wiikari
