Kuinka keuhkokuumetta ehkäistään?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Keuhkokuume voi olla iäkkäälle vaarallinen tauti. Huolellinen käsipesu ja nenäliina pitävät taudinaiheuttajat aisoissa.

1. Millainen sairaus keuhkokuume on?

Keuhkokuume eli pneumonia on bakteerin tai viruksen aiheuttama keuhkokudoksen tulehdussairaus. Tavallisin bakteeriai-

heuttaja on pneumokokkibakteeri, joka voi elää täysin terveen ihmisen nielussa eikä se siellä pieninä määrinä aiheuta ongelmia. Niitä tulee, kun se syystä tai toisesta siirtyy henkitorveen ja keuhkokudokseen. Koska keuhkokudoksessa on runsaasti verisuonia, bakteerit leviävät keuhkoista helposti muualle elimistöön.

Myös mykoplasma ja keuhkoklamydia saavat aikaan keukokuumeita. Ne ovat yleensä pneumokokin aiheuttamia tauteja lievempiä.

Vuosittain Suomessa keuhkokuumeeseen sairastuu noin 60 000 ihmistä. Noin joka sadas sairaalahoitoon joutuva saa hoitoon liittyvänä infektiona keuhkokuumeen.

2. Miten keuhkokuumeen erottaa flunssasta?

Osa keuhkokuumeista iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta, mutta tavallisesti tauti tulee jonkun viruksen aiheuttaman ylähengitystieinfektion, kuten flunssan tai influenssan jälkitautina. Alkuvaiheessa näiden oireet ovat samoja eli yskää, kuumetta, hengityksen vinkumista ja hengenahdistusta. Tosin toisin kuin flunssassa keuhkokuumeessa kuume nousee yleensä nopeasti. Myöhemmin keuhkokuumepotilaan yleiskunto laskee, ja tällöin tarvitaan lääkäriä. Toisinaan keuhkokuumeeseen liittyy myös keuhkopussin tulehdus, mikä voi aiheuttaa kipua hengittäessä ja yskiessä. Iäkäs ihminen voi olla sekava.

Diagnoosi perustuu ensisijaisesti keuhkojen kuunteluun ja yleistilan arviointiin. Jos keuhkoista kuuluu rahinoita, niistä otetaan röntgenkuva. Taudin alkuvaiheessa kuvassa ei välttämättä näy mitään poikkeavaa. Lisäksi tarvitaan laboratoriokokeita. Verikokeista tärkein on tulehdusarvo, CRP.

3. Voiko keuhkokuume olla kuumeeton?

Vanhuksilla tai puolustuskykyyn vaikuttavia lääkkeitä saavilla keuhkokuume ei aina nosta kuumetta. Kuumeettoman keuhkokuumeen diagnosointi on vaikeaa.

4. Kenelle keuhkokuume on vaaraksi?

Pneumonia voi olla vaaraksi vanhuksille, vaikeita perussairauksia sairastaville ja ihan pienille lapsille, joiden vastustuskyky ei ole vielä kehittynyt kunnolla. Kovakuumeinen tauti kuivattaa elimistöä, ja iäkkäät ja pikkulapset ovat muita herkempiä kuivumiselle.

Vanhoilla ihmisillä valkosolujen vastustuskyky taudinaiheuttajia kohtaan on alentunut. Tämän vuoksi he sairastuvat keuhkokuumeeseen nuoria herkemmin. Sairastuneen vanhuksen elimistö ei puhdista taudinaiheuttajia vastaavalla tapaa kuin nuoremman, ja vanhusten on vaikea päästä eroon aiheuttajabakteerista tai -viruksesta. Sydäninfarkti ja muut komplikaatiot uhkaavat iäkästä keuhkokuumepotilasta. Keuhkokuume onkin yleinen ikäihmisten kuolinsyy.

5. Onko keuhkokuume vain talvikauden kiusa?

Keuhkokuumeeseen voi sairastua mihin vuodenaikaan tahansa, mutta talvella se on kesäkautta yleisempi. Vuoden alussa rantautuvat influenssavirukset altistavat keuhkokuumeelle. Raju influenssakausi tietää tavallista enemmän keuhkokuumeita.

6. Tarttuuko keuhkokuume herkästi?

Keuhkokuumepotilasta ei yleensä tarvitse eristää muista sairaalahoidon aikana. Keuhkokuumetta edeltävä virustauti voi tarttua helposti, mutta sen jälkeen mahdollisesti tuleva keuhkokuume ei ole niin herkästi tarttuva.

7. Hoidetaanko keuhkokuumepotilasta sairaalassa?

Potilasta hoidetaan sairaalassa vain, jos yleiskunto on heikentynyt. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä herkemmin hän on sairaalahoidossa. Sairaalahoitoa tarvitaan myös silloin, kun potilaalla on olemassa hengitysvajauksen riski tai jokin hankala yleissairaus. Valtaosa keuhkokuumeista hoituu kotona.

Tautia hoidetaan antibiooteilla, tavallisesti penisilliinillä tai kefalosporiinilla. Sairaalassa antibiootti annetaan ensin suonensisäisesti.

8. Kuinka pitkään sairastamiseen pitää varautua?

Nuori voi parantua muutamassa päivässä, mutta vanhuksella tähän voi kulua viikkoja – ja välttämättä vanhus ei parane taudista lainkaan.

Sen verran vakavasta taudista on aina kyse, että toipumiseen pitää varata aikaa. Rankat liikuntasuoritukset tulee karsia kalenterista lähiviikkoina, että voi välttää kurjat jälkitaudit.

9. Miten sairastunut voi itse helpottaa oloaan?

Kotihoito-ohjeet ovat samat kuin flunssassa eli lepo ja nestehukkaa torjuva runsas juominen. Jotkut hyötyvät yskänlääkkeistä. Yskää voi helpottaa myös höyryhengityksellä: tähän kehitetyillä laitteilla tai oleskelemalla kylpyhuoneessa, jossa lämmin suihku solisee lattiakaivoon. Kuumetta sopii alentaa apteekista ilman reseptiä saatavalla parasetamolilla ja ibuprofeenilla. Kuumelääkkeellä lämpö alenee asteen pari nopeasti, mikä helpottaa oloa. Vuoteen pääpuolen kohottaminen voi helpottaa hengittämistä.

10. Pystyykö tautia ehkäisemään omin keinoin?

Taudinaiheuttajavirukset ja -bakteerit tarttuvat pisaratartuntana. Tämän vuoksi suu tulisi suojata nenäliinalla tai käsivarrella, kun yskii. Nenäliina heitetään käytön jälkeen roskiin. Käsienpesu ehkäisee osaltaan tartuntaa.

Kausi-influenssarokote suojaa keuhkokuumeelta. Iäkkäille, vaikeita perussairauksia sairastaville ja vuoden 2010 kesäkuun jälkeen syntyneille lapsille suositellaan pneumokokki-rokotetta. Pneumokokki aiheuttaa noin 40 prosenttia kaikista keuhkokuumeista. Alle kaksivuotiailla rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan. Pneumokokkirokote suojaa myös rokotettujen lähipiiriä.

Tupakoitsijoilla on tupakoimattomiin verrattuna nelinkertainen riski saada keuhkokuume eli tupakoinnin lopettaminen ehkäisee merkittävästi sairastumista. Passiivinen tupakointi lisää pikkulasten vaaraa joutua hengitystieinfektion vuoksi sairaalahoitoon. Alkoholismi lisää keuhkokuumeriskiä, samoin huono hampaiden hoito.

 

Asiantuntijana Reetta Huttunen, infektiosairauksien apulaisylilääkäri, Tampereen yliopistollinen sairaala

Seura 10/2014

X