Sido kosteus ihollesi

Talven tullen iho kaipaa kosteutta. 
Pelkkä ihon kosteuttaminen ei kuitenkaan riitä. 
Kosteus on myös saatava pysymään ihossa.

Uskotko sinäkin, että vesi ja saippua ovat parasta hoitoa ihollesi? Tai että kemikaaleja on syytä välttää? Ihan kaikkia ihonhoidon uskomuksia ei kannata uskoa.

”Hassuinta kemistin korvaan on kemikaalien välttely. Kemikaalit ovat aineita, joiden kemia ja rakenne tunnetaan. Luomakunta on siis tehty kemikaaleista! Ja mitä tulee saippuaan, sen pH ei ole iholle paras mahdollinen. Saippuapesu kuivattaa ihoa”, sanoo kemisti, filosofian tohtori Marjo Poutanen Laurea-ammattikorkeakoulusta.

Kuiva iho onkin Suomessa yleinen ongelma. Taloustutkimus selvitti lääke- ja kosmetiikkayritys Dr. Wolffin toimesta suomalaisten kokemuksia kuivasta ihosta. Tutkimuksen mukaan peräti 1,5 miljoonaa suomalaista kärsii kuivasta ihosta. Onneksi asiantuntevaa apua on saatavilla.

Kolesteroliakin tarvitaan!

”Kuivan ihon perusongelma ei ole kosteuden puute, vaan ihon rakenteellinen heikkous, niin sanotun barrier-ominaisuuden heikentyminen”, Marjo Poutanen sanoo.

Jotta iho pysyisi kosteutettuna, sen on sidottava kosteutta eikä haihdutettava sitä. Tärkeässä osassa ovat ihon rasvoihin kuuluvat keramidit. Yhdessä kolesterolin ja rasvahappojen kanssa keramidit muodostavat esteen kosteuden haihtumiselle.

Keramidien tuottonopeuteen vaikuttaa perimä. Kuiva iho on siis usein perinnöllistä.

”Kuivalle iholle on hyvä tarjota sekä kosteutta, kosteutta sitovia aineita sekä ihoa pehmentäviä, rasvamaisia aineita, joista osa estää kosteuden haihtumista”, Marjo Poutanen sanoo.

Kuivaa, kylmää ja lämmintä

Talvea syytetään usein ihon kuivumisesta. Mutta onko talvi oikeasti syypää?

”Ihon kosteuspitoisuus riippuu ympäröivän ilman kosteuspitoisuudesta. Mitä kosteampi ilma on, sitä kosteampi ihokin on. Talvella iho kohtaa suuria lämpötilaeroja: ulkona on kylmää ja kuivaa, sisällä taas lämmintä ja kuivaa”, Marjo Poutanen vastaa.

Myös kuiva huoneilma kuivattaa ihoa: iho luovuttaa kosteutta ympäröivään ilmaan.

Kosteutta myös sisältä

Kehon sisäiselläkin kosteuspitoisuudella on merkitystä ihon hyvinvoinnille.

”Jos keho kuivuu, silloin koko kehon käytössä on vähemmän vettä, mikä pätee tietysti ihoonkin. Ihoa pitääkin kosteuttaa myös sisäisesti: normaali terveellinen ravinto ja riittävä nesteen juominen ovat suositeltavia.

Vettä ja vesipitoisia ruokia kannattaa suosia.

”Diureettiset juomat, kuten kahvi, sen sijaan poistavat kosteutta kehosta. Raikasta vettä siis myös kahvin seuraksi”, neuvoo Poutanen.

Vesipesusta ei ole haittaa

Kuivan ihon pesemistä on perinteisesti pidetty huonona ideana ja pelätty sen kuivattavan ihoa entisestään.

Vesipesu ei kuitenkaan kuivata ihoa, sillä ihon keramidit eivät liukene veteen. Esimerkiksi kylvyillä ja uimisella saadaan  pikemminkin palautettua ihon vesipitoisuus normaaliksi.

Se ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan kosteus pitää sitoa ihoon heti sopivalla voiteella.

Vettä sitovat aineet eli humektantit ovat hyvin siedettyjä, ihoa ärsyttämättömiä. Perusvoiteiden yleisen humektantti on glyseroli eli glyseriini.

Ureaa eli karbamidia käytetään pieninä pitoisuuksina humektanttina. Suurina pitoisuuksina se taas liuottaa keratiinia ja ohentaa paksua sarveiskerrosta esimerkiksi kantapäissä.

Jos voiteessa on korkea glyserolipitoisuus, noin 20 prosenttia, se sitoo vettä ihoon tehokkaasti. Teho on osoitettu lääketieteellisissä tutkimuksissa. Sama pätee ureapitoisuuksiin.

Koska perusvoiteita ei ole kovinkaan paljon tutkittu, kuivaihoisen kannattaa luottaa omaan havaintoonsa. Miellyttävän tuntuista tuotetta käytetään riittävästi. Tällaiseksi koetaan usein kevyt tai keskirasvainen kosteuttava emulsiovoide.

Rasvaisempi voide voi olla tarpeen kuivalle tai ikääntyneelle iholle talvisaikaan.

Iho tarvitsee rasvahappoa

Apteekkien voidevalikoima monipuolistuu koko ajan. Omega-6-rasvahappoa eli linolihappoa sisältävät voiteet lupaavat pitää ihon oman suojakerroksen ehjänä, mikä  estää kosteuden haihtumisen.

”Linolihappo on terveen ihon ainesosa. Kehomme ei pysty itse tuottamaan linolihappoa, joten iho tarvitsee sitä ulkopuolelta”, sanoo Dr Wolffin myyntijohtaja Valery von Waldow.

Kuivan ihon resepti

Kuiva iho ei ole aina perinnöllinen ominaisuus. Terveenkin ihon voi saada kuivumaan laiminlyömällä sen hoidon.

Kylmä ja tuulinen ilmasto, liiallinen auringonotto, kuiva huoneilma ja voimakkaat saippuapesut —  siinä resepti, jolla kuka tahansa voi saavuttaa kuivan ihon!

Talvi koettelee kynsiäkin

Kesällä hyvin voineet kynnet heikentyvät usein talven tullen. Auringon tuottama D-vitamiini nimittäin edistää kynsien kasvua.

”Kynnen kerrosten sidosaineiden kuivuessa kynnen kerrokset irtoavat toisistaan”, kertoo toimitusjohtaja Liisa Skurnik Miss Lis Oy:stä.

Miten kynsiä voisi sitten vahvistaa itse?

”Kynnet hyötyvät proteiinipitoisesta ruoasta. Myös proteiinilakka vahvistaa niitä. Kynsinauhojen hierominen elvyttää sekin kynnen tervettä kasvua”, Liisa Skurnik neuvoo ja antaa pari kynsienhoitovinkkiä:

• ”Kynsiä ei saa leikata, vaan viilata hienojakoisella lasiviilalla, joka ei liuskoita kynsiä. Älä leikkaa kynsinauhoja. Vain kynsitikut voi leikata pois. Kiinnikasvaneet kynsinauhat kannattaa hoidattaa ammattilaisella.”
• Kynsienpurija voi päästä pahasta tavastaan levittämällä kynsiinsä karvaanmakuista nestettä, joka ei häviä käsiä pestessä.

Asiantuntija antaa myös hieman totutusta poikkeavan vinkin käsivoiteen käyttöön:

• ”Nopeasti imeytyvää käsivoidetta tulee käytettyä. Yöksi voit levittää tuhdimpaakin käsivoidetta, mutta älä käytä puuvillahanskoja, ettei osa voiteesta häviä hanskoihin”, Liisa Skurnik vinkkaa.

Teksti: Eeva-Helena Laurinsalo
Kuvat: Getty Images ja Axel Springer/Bulls

Kotilääkäri 1/2016.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti