Siitepölyallergia voi aiheuttaa nyt hengitystieoireita – Näin erotat allergiaoireet koronasta ja muista infektioista

Jaa artikkeliTilaa Seura
Allergia ja monet eri infektiot aiheuttavat hengitystieoireita, kuten nuhaa. Aina ei ole helppoa erottaa, mistä oire johtuu.
Allergia ja monet eri infektiot aiheuttavat hengitystieoireita, kuten nuhaa. Aina ei ole helppoa erottaa, mistä oire johtuu. © iStock
Siitepölykausi on alkanut etuajassa, ja samaan aikaan jyllää koronavirus ja moni muu taudinaiheuttaja. Näihin kaikkiin liittyy hengitystieoireita, joilla on omia piirteitään.

Siitepölyallergian tyypillisiä oireita ovat vesinuha, aivastelu, nenän kutina ja tukkoisuus, yskä ja joskus myös hengenahdistus. Hengitystieoireita saavat useimmat, ja monilla myös silmät punoittavat, kutisevat, kirvelevät ja vetistävät. Allergian yleisoireisiin luetaan myös väsymys.

Siitepölyallergia on varsin yleinen;  se on noin viidenneksellä suomalaisista.

”Allergiaoireita kannattaa nyt lievittää tarpeen mukaan ja huolehtia säännöllisestä lääkityksestä. Käyttöön voi ottaa antihistamiinin, silmätipat ja nenäsuihkeet”, sanoo keuhkosairauksien erikoislääkäri, työelämäprofessori Tuula Vasankari Turun yliopistosta.

Allergialääkkeitä voi käyttää tänäkin keväänä turvallisin mielin, sillä ei ole näyttöä siitä, että ne lisäisivät vakavan koronataudin riskiä. Siitepölyallergia itsessään ei myöskään lisää vakavan tautimuodon saamisen riskiä.

Hengitystieoireita saadessaan kannattaa myös muistaa, että vaikka koronavirustauti jyllää, moni muukin taudinaiheuttaja on aktiivinen. Tautien oireiden erottaminen toisistaan voi olla joskus hankalaa.

Hengitystieoireita flunssasta, koronasta vai allergiasta?

Siitepölyallergia voi tehdä olon väsyneeksi ja tukkoiseksi, ja hoitamaton, hankala siitepölyallergia voi pahimmillaan saada aikaan astmamaisia hengitystieoireita. Jos sellaisia esiintyy, tarvitaan tehokkaampaa lääkitystä, josta kannattaa neuvotella lääkärin kanssa.

Tavallinen flunssa alkaa puolestaan usein nenän vuotamisella tai kurkkukivulla, joita seuraa yskä. Kuumetta tautiin ei välttämättä liity, etenkään aikuisilla. Pikkulapsilla, jotka vasta keräävät vastustuskykyä, kuume voi nousta korkeaksikin.

Influenssa on flunssaa voimakkaampi, ja se alkaa tyypillisesti nopeasti nousevalla korkealla kuumeella, johon voi liittyä lihaskipua, yskää ja päänsärkyä.

Koronavirustauti puolestaan alkaa usein kuumeella, kuivalla yskällä ja väsymyksen tunteella. Sen oireita voivat olla myös päänsärky, nuha, kurkkukipu, hengitysvaikeudet, lihaskipu ja suolioireet, kuten ripuli. Osa ihmisistä saa kuitenkin onneksi taudin lieväoireisena ja jopa kuumeettomana.

Koronavirusta tai muitakaan taudinaiheuttajia ei voi varmuudella tunnistaa ilman laboratoriovarmistusta. Siitepölyallergia voidaan puolestaan todeta ihopistokokeilla tai verikokeella, jossa määritetään tietyn vasta-aineen immunoglobuliini E:n määrä seerumista. Diagnoosin voi vaatia myös altistuskokeita.

Jutun lähteenä on käytetty haastattelun lisäksi Duodecimin Terveyskirjaston artikkelia Nuhakuume, flunssa sekä artikkelia Influenssa.

Lue myös: Siitepölyallergia vaatii hyvin hoidon – tai oireilu voi pahentua jopa astmatyyppiseksi

Lääkitse allergiaa, jos oireita on päivittäin

Lievät ja satunnaiset oireet voivat mennä itsestään ohi, mutta jos oireita on päivittäin, säännöllinen lääkitys on paikallaan. Lääkitys kannattaa aloittaa, kun tulee oireita.

Hoidon voi aloittaa antihistamiinitableteista, joita saa apteekista myös ilman reseptiä. Jos ne eivät riitä hoidoksi, niin olisi hyvä käyttää myös kortisoninenäsuihkeita jo ennen kuin oireet ovat voimakkaat. Silmätippojakin tarvitaan, jos silmät oireilevat.

Uuden polven antihistamiineista tai kortisonipohjaisista nenäsuihkeista on harvoin mitään haittaa. Kortisonin käyttö nenäsuihkeena on korona-aikanakin turvallista; määrä on pieni ja paikallinen. Vain suuri määrä tabletti- tai pistosmuotoista kortisonia voi alentaa vastustuskykyä ja altistaa infektioille.

Lähde: Allergia-, Iho- ja Astmaliiton verkkojulkaisu Siitepölyallergia

X