Näin fluoriton hammastahna -trendi ja fluoripelko näkyvät jo hammaslääkärin vastaanotolla
Verkosta haetaan omia uskomuksia tukevia väitteitä ja yhteisöjä – Oman terveyden kustannuksella ei kannata kuitenkaan uskoa mitä tahansa.
Fluoriton hammastahna on ollut viime vuosina yhä useamman valinta. Hammaslääkäreitä ovat työllistäneet entistä useammin potilaat, joiden hampaiden kunto on heikentynyt fluoripelon vuoksi.
Pelko on kuitenkin turhaa, vakuuttaa hammaslääketieteen tohtori, erikoishammaslääkäri Helena Yli-Urpo Salon terveyskeskuksesta.
”Perinteisten hammashoitotuotteiden käyttö on turvallista – tutkimustulokset puoltavat selkeästi fluorin hyötyä hampaiden hoidossa.”
Sen sijaan fluorin puuttuminen näkyy Yli-Urpon mukaan kohonneena karioitumisen eli paikattavien hampaiden määränä.
”Mikäli ruokailutavat eivät ole kunnossa ja hampaita harjataan niin, että niiden pintaa ei vahvisteta fluoria käyttämällä, reikiintymisriski kohoaa.”
Helena Yli-Urpon mukaan reikiintymisen riski on suuri myös silloin, kun motivaatio hampaiden hoitamiseen on nolla ja käyttöön tarkoitettu hammasharja jää käyttämättömänä kylpyhuoneen pöydälle – vaikka fluorihammastahnaa ei olisikaan vaihtanut fluorittomaan vaihtoehtoon.”
Pelolla markkinointi on yleistä terveyshuuhaassa
Myös lääketieteen kandidaatti Mia Muhonen on törmännyt fluorista levinneisiin huhuihin ja ennakkoluuloihin.
”Niin kutsutun terveyshuuhaan markkinointiin liittyy usein pelottelu, jossa tieteellisesti tutkittu ja luotettava tieto lynkataan ja omaa väittämää pönkitetään.”
Muhonen on mukana Turun lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden vuonna 2018 perustamassa Vastalääke ry:ssä, joka pyrkii yleistajuistamaan lääke- ja terveystiedettä tarjoamalla luotettavaa tutkimustietoa helposti luettavassa muodossa.
Mia Muhonen korostaa, että asiat tulisi aina laittaa kontekstiin.
”Esimerkiksi fluorin kohdalla pelot johtuvat siitä, että haittavaikutuksia on lähdetty liioittelemaan – huomio on siinä, minkälaisia haittavaikutuksia fluorilla olisi, jos annoksen tuhatkertaistaisi.”
Maitohammaskaries on aiheuttanut etuhampaiden pitkälle edenneen tuhoutumisen. © HUS
Yhä useammalla on ’reikiä nolla’ – Sitä vastoin ne, joilla reikiä on, niitä on paljon
Helena Yli-Urpon mukaan hampaiden reikiintyminen eli kariesongelma on jakautunut ääripäihin.
”Niillä potilailla, joilla on reikiä, niitä on todella paljon. Tämä johtuu yleensä siitä, että motivaatio hampaiden kotihoitoon puuttuu, ja asenne hampaiden ja suun kuntoa kohtaan on välinpitämätön.”
Onneksi yhä useampi on kiinnostunut oman suun terveydestä.
Yli-Urpon mukaan hampaiden hoitoon liittyvien tuotteiden käytössä kannattaa olla tarkkana etenkin, jos harkitsee verkosta ostamista.
”Tavallisissa marketeissa myytävät tuotteet ovat yleensä käyneet tiukan seulan läpi ja niitä voi yleensä pitää ohjeiden mukaan käytettynä turvallisina. Jos tuotetta on tilaamassa verkosta ja sivuston luotettavuus herättää epäilyksiä, kannattaa keskustella ammattilaisen kanssa kyseisestä tuotteesta ja sen sisältämistä ainesosista. Näin voidaan varmistaa halutun tuotteen olevan turvallinen.”
Valheelliset väitteet saavat tukea omassa kuplassa
Vastalääke ry:n Mia Muhonen harmittelee sosiaalisen median tarjoamaa helppoa kasvualustaa terveyshuuhaalle.
”Esimerkiksi Facebookin vertaistukiryhmissä on helppo luoda kuplia, joissa ihmiset ympäröivät itsensä vaihtoehtoisella tiedolla. Tämä voimistaa harhaluuloa siitä, että valheellinenkin tieto olisi tutkittua ja toimivaa.”
Muhosen mukaan yksittäiset terveys- ja luontaistuotteet ovat perinteisesti herättäneet vilkasta keskustelua. Juuri nyt kohistaan eniten ketogeenisestä dieetistä ja Fitline-tuotteista.
Terveyshuuhaan vastalääke on kansantajuisen tutkimustiedon tuominen yleisön tietoon
Muhosen mukaan potilaan lukemat perättömät terveysväitteet voivat vaikuttaa kielteisesti hänen suhtautumiseensa lääkärin määräämään hoitoon.
”Potilas voi esimerkiksi jättää lääkkeitä syömättä ja korvata ne luontaistuotteilla tai kieltäytyä kokonaan lääketieteellisestä hoidosta”, Muhonen kertoo.
Muhosen mukaan valheellisen tiedon leviämiseen pitäisi puuttua järeämmin.
”Tutkitun tiedon pitäisi olla helpommin saatavilla ja houkuttelevasti esillä, jotta se kiinnostaisi laajempaakin yleisöä. Tämä onkin Vastalääke -yhdistyksen toiminnan ydin.”
© iStock
Nuoret erottavat vanhempiaan useammin väärät uskomukset tosista
Muhonen arvelee, että huuhaa -lääketiede ei ole valitettavasti katoamassa mihinkään, mutta suhtautuu silti luottavaisesti tulevaisuuteen.
”Tutkimuksien mukaan nuoret huomaavat virheelliset uutiset ja osaavat erottaa todenperäisen tiedon valheellisesta paremmin kuin varttunut väestö.”
Muhonen on huomannut saman myös itse vieraillessaan Vastalääke ry:n järjestämissä keskustelutilaisuuksissa, joissa kannustetaan nuoria kriittiseen ajatteluun ja annetaan medialukutaitoon liittyviä vinkkejä.
Jo lukioikäiset nuoret ovat Muhosen kiinnostuneita omasta terveydestään ja tekevät jonkin verran itsenäisiä päätöksiä sen suhteen.
”Nuoret ovat innostuneet kertomaan meille omista kokemuksistaan ja havainnoistaan lääketieteen ympärillä esiintyvistä uskomuksista, joihin he kertovat törmäävänsä sosiaalisessa mediassa tämän tästä. Monet kertoivat myös omista vanhemmistaan, jotka saattavat uskoa huuhaa-lääketieteeseen. ”
Avoin keskustelu toimii potilaan parhaaksi
Helena Yli-Urpo ottaa usein puheeksi kotona käytettävät hammashoitotuotteet hampaiden tutkimuskäynnin yhteydessä.
”Käymme vastaanotolla läpi potilaskohtaisesti, minkälaisia tuotteita kenenkin on hyvä käyttää. Toivon aina avointa keskustelua, jotta mahdollisia virheellisiä käsityksiä pystytään korjaamaan asianmukaisempaan suuntaan.”
Mikäli vastaanottotuoliin istahtaa lapsipotilas, hammashoitohenkilökunnan ja vanhempien pyrkimys on yleensä saman suuntainen.
”Tavoitteemme on yhteisesti välittää lapsesta parhaalla mahdollisella tavalla”, Yli-Urpo summaa.