Elokuva-arvio: Laura Birn on ylivoimainen valinta Helene Schjerfbeckiksi taiteilijan elämästä kertovassa elokuvassa
Helene Schjerfbeck elää 1915 unohdettuna mutta taiteelleen intohimoisesti omistautuneena. Kaikki muuttuu kun taidekauppias haluaa järjestää hänelle suuren yksityisnäyttelyn.
Antti J. Jokisen vahva ote draamaelokuvassa Helene yllättää. Hän sukeltautuu tasokkaasti taiteelliseen arvoitukseen – siihen, mitä tunteita ja tapahtumia oli maalari Helene Schjerfbeckin pelkistetyn tyylin takana. Ohjaaja ei banalisoi merkittävää taiteilijaa. Lisäksi Jokinen vaihtoi useiden elokuviensa raakuuden tässä herkkyyteen.
Laura Birn on ylivoimainen valinta Schjerfbeckiksi, joka replikoi heti nasevasti ”naakannaamaisista omakuvista”. Marginaalissa maalla asuvan maalarin taiteen ymmärtäjää Einar Reuteria näyttelee Johannes Holopainen. Leffa rakentaa paljon naimattoman Schjerfbeckin rakkaudesta nuoreen Reuteriin. Sekin on oikein, sillä elokuvat elävät ihmisten suhteista.
Ennen kaikkea elokuva loistaa Schjerfbeckin jäljen taiturimaisessa filmillistämisessä. Anna Retulainen paitsi preppasi Birniä osaan, maalasi myös mahtavat toisinnot töistä jopa keskeneräisine vaiheineen. Rauno Ronkaisen kuvaus taltioi koko vision Retulaisenkin panoksen arvoisesti.
****
Helene, lauantai 9.4. klo 21.15, Teema & Fem