Elokuva-arvio: Solaris on kiehtova tieteiselokuva olemassaolon ristiriitaisuudesta
Andrei Tarkovskin sovitus käynnistyy pitkällä Maahan sijoittuvalla jaksolla, kun taas kirja alkaa suoraan avaruudesta, tutkimusasemalta jolta tarkkaillaan arvoituksellista Solaris-planeettaa.
Liettualainen Donatas Banionis näyttelee psykologia, joka lähtee avaruuteen tutkimaan avaruusaseman hämmentäviä tapahtumia.
Sen pinnalla oleva valtameri ymmärretään olennoksi, joka herättää henkiin tiedemiesten alitajunnan tuntoja. Aseman outoja tapahtumia ja itsemurhia tutkimaan saapuva psykologi Kris Kelvin (Donatas Banionis) kohtaa vuosikymmen aiemmin kuolleen vaimonsa Harin toisinnon (Natalja Bondartshuk).
Puolalainen tieteiskirjallisuuden mestari Stanislav Lem ei ole ollut tyytyväinen romaaniensa elokuvatulkintoihin, ei myöskään Neuvostoliiton merkittävimpiin ohjaajiin kuuluneenTarkovskin palkittuun näkemykseen vuonna 1961 ilmestyneestä klassikkoromaanistaan.
Verkkaisesti etenevä, 160-minuuttisena kopiona esitettävä filosofinen tieteiselokuva avautuu kiehtovien ajatusten ja kuvien tutkielmaksi, jossa myös planeetan luoma olio kärsii olemassaolonsa ristiriitaisuudesta. Kuten Tarkovskin elokuvissa yleensäkin kantaa ihminen nykyisyydessään aina menneisyyden varjoa.
****½
Solaris, sunnuntai 20.11. klo 14.38, Teema & fem