Freud – tappajan mieli -sarjan juoni ei imaise mukaansa
Kahdeksanosainen saksalais-itävaltalainen tv-sarja Freud – tappajan mieli sijoittuu psykoanalyysin maineikkaan uranuurtajan varhaisvuosiin 1880-luvulle ja asettaa hänet ratkomaan rikoksia nuoren meedion avulla.
Freud – tappajan mieli, kuvassa Robert Finster.
Jos Abraham Lincolnista voitiin tehdä elokuvassa vampyyrinmetsästäjä, niin miksei Sigmund Freudista (1856–1939) sitten murhamysteerien ratkojaa.
Freud – tappajan mieli -sarjan aluksi poliisitarkastaja Kiss selvittelee nuoren tytön murhaa. Freud ja hänen ystävänsä, kirjailija Arthur Schnitzler, nappailevat kokaiinia ja belladonnaa Wienin yössä. Freud yrittää vakuuttaa konservatiiviset kollegansa siitä, etteivät henkiset ongelmat ole fyysistä alkuperää. Sattumalta Freud tutustuu meedio Fleur Saloméen, jonka näyt tuntuvat ennakoivan tapahtuvia murhia.
Marvin Krenin ohjaamalla sarjalla on kiinnostava lähtökohta, mutta sen toteutus on tavattoman puiseva, eikä se millään lailla imaise mukaansa. Robert Finster (kuvassa) esittää Freudia täysin vailla karismaa. Paremmin pärjäsi David ”Hercule Poirot” Suchet 1984 tehdyssä Freudista kertovassa brittisarjassa. Freudin tempautuminen meedion näkyihin on lisäksi vastoin hahmon todellisia näkemyksiä. Freud kun oli hyvin kriittinen kaikkea yliluonnolliselta vaikuttavaa kohtaan.
Freud – tappajan mieli, su 28.2. klo 21.50 Tv1
Lue myös: Taivaallista menoa: Sarjan jaksossa käsitellään sotatraumoja ja niiden seuraamuksia