Tytöt 18: Nuorilla aikuisilla on paljon sanottavaa: ”Vaikka on mielenterveysongelmia ja sama diagnoosi, niin tilanne voi olla eri”

Dokumenttisarjan oululaisnaiset näyttävät, millaista aikuistuminen on, kun kaikki menee päin prinkkalaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Miki (vas.) viihtyy parhaiten kotonaan, mutta täytyy uloskin välillä lähteä. Sunisa (oik.) odottaa, että pääsee muuttamaan omilleen laitoksesta. Kaksikko tunsi toisensa jo ennen kuvauksia.

Dokumenttisarjan oululaisnaiset näyttävät, millaista aikuistuminen on, kun kaikki menee päin prinkkalaa.
Teksti:
Milla Olkkonen-Lind

Nuorilla on painavaa asiaa. Mielenterveyden haasteet ovat kasvava ongelma, ja niin on myös hoidon resurssien puute.

”Alaikäisethän saa paljon helpommin apua. Heti kun täyttää 18, niin kaikki on tosi paljon hankalampaa. Pitää odottaa, vaikka on kuinka huonossa kunnossa”, sanoo Miki, 19.

”Oon ihan sammaa mieltä Mikin kanssa. Oon oottanut aika hirviän pitkään, kun se menee niin monen kaavan kautta. Ja jos sinne pääsee, niin ensimmäisenä annetaan lääkkeet kouraan”, jatkaa Aliisa, 19.

Oululaisnuoret Miki, Aliisa, Sunisa ja Malla avaavat arkensa iloja ja suruja Kati Laukkasen dokumenttisarjassa Tytöt 18. He haluavat näyttää, että nuoren elämä voi olla muutakin kuin perusarkea. Siihen voi kuulua niin mielenterveyden haasteita kuin holtittomaksi yltyvää juhlaakin.

”Kuinka pahasti arjen voi kusta lyhyeen aikaan. Asiat voi olla vähän huonomminkin”, Aliisa sanoo.

Naiset esiintyvät sekä tässä jutussa että dokumenttisarjassa vain etunimillään yksityisyytensä suojelemiseksi.

Rehellisyys on tärkeää

Sosiaalisen median myötä esilläolo on monelle nuorelle arkipäivää. Aliisakin käyttää melko aktiivisesti TikTokia, Miki päivittää Instagramiaan vain silloin tällöin. Valtakunnallinen televisiokanava ja Areena tavoittavat toki vielä huomattavasti enemmän katsojia.

Dokumentissa Aliisa ja Miki nostavat arat ja vakavat asiat ennakkoluulottomasti esille, koska heidän mielestään on tärkeää olla rehellinen.

”Vaikka on mielenterveysongelmia ja sama diagnoosi, niin tilanne voi olla eri. Senhän takia me siinä ollaankin, että voidaan näyttää, kuinka erilaisia tilanteita voi olla”, Miki täsmentää.

Kumpaakaan ei hirvitä sarjan tuoma näkyvyys, johon tuotanto on heitä etukäteen myös valmistellut.

”Kyllähän meidän somet tullaan löytämään, ja ihan varmasti dokkarin takia tulee kommentteja”, Miki sanoo.

Ennen sarjan julkaisua päähenkilöt osallistuivat myös mediakoulutukseen, jossa käytiin läpi, mitä julkaisun jälkeen voi tapahtua ja mitä ihmiset saattavat tulla sanomaan. Ohjaaja Laukkanenkin pysyy nuorten naisten tukena.

”Kyllä me Katia nähhään iliman kameroitakin. Hän on rakentanut luottamuksen, ja hänelle voi sanoa mitä tahansa. Soittaa, jos on joku hätä”, kertoo Aliisa.

Hauskaakin on!

Sekä Aliisa että Miki lähtivät sarjaan mukaan myös siksi, että se kiinnosti kokemuksena. Aluksi kuvausryhmän läsnäolo tuntui oudolta, mutta heihin tottui. Oman rentouden löytämisessä auttoi sekin, että ohjaaja piti kuvausten ulkopuolellakin tiiviisti yhteyttä dokumentin päähenkilöihin.

”Sarjassa oli paljon hyvvää asiaa, ja oli se hauskakin”, Aliisa sanoo valmiista ohjelmasta.

”Oli mielenkiintoista katsoa, mitä kaikkea dokumenttiin koottiin mukaan. Ehkä me vähän enemmän käytiin ulkona, kuin mitä sarja antaa ymmärtää”, Miki huomauttaa.

Nyt kumpikin heistä vastaa kuulumisten kyselyyn ”ihan ookoo”. Ja se riittää – elämä on joskus kivaa, toisinaan vuorottelevat tasaisuus ja aallonpohjat.

Yksin ei vaikeina aikoina kannata jäädä.

”Koskaan ei ole liian myöhäistä hankkia apua. Vaikka se on tosi hankalaa, ei siinä menetä mitään”, Miki kannustaa.

Tulevaisuuden suunnitelmista ei juuri tässä haastattelussa ole edes mielekästä kysyä. Kuten sarjakin tuntuu viestittävän, nuoruus on hetkessä elämistä.

Tytöt 18, keskiviikko 23.2. klo 22.10, TV2

X