Teemu Nikin dokumentti kuvaa rehellisesti splatter-elokuvan tekemistä

Teemu Nikki on viime vuosina menestynyt nuortensarjojen (Sekasin, #lovemilla) ohjaajana. Huippusuosittu #lovemilla kääntyi myös elokuvaksi vuonna 2015, ja aiemmin oli syntynyt komedia 3 Simoa (2012).

Elokuvaa ja sen tekemistä Nikki on rakastanut aina. Kaikki alkoi esiteininä, kun sysmäläinen Nikki alkoi kavereidensa kanssa tehdä splatter-elokuvia. Kotikonstein syntyi pätkiä, joissa suolet ja raajat irtosivat verta roiskuen. Matka jatkui mainosohjaajaksi, ja 2000-luvun alussa Nikki halusi toteuttaa unelmansa ihan oikeasta englanninkielisestä splatter-elokuvasta. Play Godin apokalyptistä juonta on tässä turha yrittää selittää sen tarkemmin, eivät sitä tajunneet työryhmän jäsenetkään.

Nollabudjetilla päästiin yllättävän pitkälle, mutta samalla raskas prosessi repi Nikin henkisesti riekaleiksi. Mukana oli ammattinäyttelijöitä Antti Reinistä Heli Sutelaan, jotka saivat palella pakkasessa, kun huonosti suunniteltu projekti junnasi. Nikin itsensä tekemä dokumenttipätkä (2010) on rehellisen raadollinen ja samalla riemastuttavan hauska kuvaus luovasta hulluudesta. Nikin osaamisesta kertoo valmiiksi saadun materiaalin laatu. Tämähän näyttää ihan oikealta scifiltä aikana ennen Iron Skyta.

Teksti Onnimanni Liukkonen

Play God Yle Teema pe 5.8.2016 klo 22.35