Aira Samulin käänsi elämässään vaikeudet voitoksi – Riitta Uosukainen muistelee evakkoystäväänsä: ”Airassa oli harvinainen voima”

Aira Samulin jaksoi aina julistaa Karjalan ilosanomaa, ja käänsi vaikeutensa voitoksi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Evakkolapsuus yhdisti Aira Samulinia ja Riitta Uosukaista.

Aira Samulin jaksoi aina julistaa Karjalan ilosanomaa, ja käänsi vaikeutensa voitoksi.
Teksti:
Milla Ollikainen

Aira Samulin syntyi 1927 Ignoilan kylässä Hyrsylän mutkassa, Suojärven kunnan itäosassa. Hän oli 12-vuotias, kun perhe joutui lähtemään evakkoon talvisodassa. Rakas Karjala jäi taakse, mutta Aira ei koskaan unohtanut juuriaan.

”Airasta voi sanoa, että hän eli Karjalaa. Se oli niin olennainen osa häntä. Hänellä oli Karjala sillä lailla sielun pohjalla, että se tuntui aina kaikessa. Siitä ei tarvinnut tehdä numeroa, se vain oli. Ja jokainen sen tiesi, joka hänet yhtään tunsi”, sanoo valtioneuvos Riitta Uosukainen.

Aira Samulin puhui Karjalasta aina, kun tuli tilaisuus

Riitta Uosukainen ja Aira Samulin tutustuivat 1980-luvulla ja tapasivat usein Karjalan liiton tilaisuuksissa. Kumpikin on saanut liiton korkeimman ansiomerkin, Pro Carelia -mitalin. Heitä yhdisti myös evakkous, vaikka Uosukainen oli sille tielle joutuessaan vasta taaperoikäinen.

Vaikka evakko- ja sotamuistot olivat raskaita – kodin lisäksi Aira menetti isänsä, joka kaatui jatkosodassa – Aira ei juuttunut murheisiin.

”Sitä ei voi hänen kohdallaan sivuuttaa, kaikkea sitä vaikeutta, jota hänen elämässään oli ollut. Mutta hän käänsi sen voitoksi. Hänessä oli harvinainen voima”, Riitta Uosukainen sanoo.

Aira Samulin ja isä Viktor Savion patsas
Hyrsylän mutkassa on Aira Samulinin isälle Viktor Saviolle pystytetty patsas. Kuva on otettu heinäkuussa 2006. © Jorma Pouta / Otavamedia

”Airalla oli omat muistonsa, mutta ei niissä piehtaroitu, vaan Karjala tuotiin komeasti esille.”

Siitä oli konkreettisena osoituksena hirsilinna, jonka Aira rakennutti Lohjalle vuonna 1983 karjalaisen rakennusperinteen mukaisesti. Hyrsylän Mutkaksi nimetty talo on Museoviraston suojelema. Muutoinkin Aira julisti Uosukaisen mukaan Karjalan sanomaa aina, jos siihen vain koitui tilaisuus.

TANSSIJA, TANSSINOPETTAJA AIRA SAMULIN, 16.6.1987<br>C TEPPO LIPASTI/SKOY <span class="typography__copyright">Kuva: TEPPO LIPASTI/KUVA-ARKISTO</span>
Hyrsylän Mutka oli Airalle rakas. © Teppo Lipasti / OM-Arkisto © Teppo Lipasti / OM-Arkisto

Ja se sanoma on hiukan kuin Aira itse.

”Karjalaisuus merkitsee iloa ja valoa ja voimaa.  Ja sitä, että yritetään uudestaan aina vaan, eikä anneta lannistaa itseään. Se oli se Airan viesti ja Karjalan viesti.”

Lue myös: Ystävysten Satu Tiivolan ja Aira Samulinin uskomattomat elämät ja kohtaamiset – Pelkäsivät samassa pommisuojassa vuonna 1944

Satu Tiivola ja Aira Samulin
Neljä vuotta sitten Satu ja Aira kohtasivat Seurahuoneella. Helsinkiläisravintola oli kaksikolle tuttu vuosien takaa. 1970-luvulla he järjestivät siellä varainkeruutilaisuuden hotelli- ja ravintolamuseon perustamiseksi.   © Tommi Tuomi / Otavamedia
X