Anne Kukkohovi, 50, ei ole jäänyt elämän haasteissa yksin: ”Isoveli on ollut korvaamaton tuki”
Ei ole mitään, mitä yrittäjä, malli Anne Kukkohovi ei kertoisi isoveljelleen Jarille. Jari on ollut tukena raskaissa henkilökohtaisissa menetyksissä ja Annen yrityksen vaikeuksissa.
Samanlainen huumorintaju yhdistää Annea ja Jaria. ”Olemme vähän kuin kaksosia siinä, mille nauramme.”
Treffit Eira? Juu. Klo 17? Jee! Yrittäjä, malli Anne Kukkohovi, 50, ja hänen isoveljensä Jari, 58, eivät montaa sanaa tarvitse viestiäkseen toisilleen. Sisarukset asuvat lähellä toisiaan ja tapaavat lähes päivittäin samassa paikassa Helsingin Eirassa, josta he lähtevät yhdessä kävelylle merenrantaan. Reittikin on aina sama, satoi tai paistoi.
Jos toista ei huvita, toinen potkii toista liikkeelle. Jari saattaa myös piipahtaa Annen luo kahville tai he käyvät yhdessä Cafe Caruselissa. Edellisestä tapaamisesta on haastatteluhetkellä aikaa vuorokausi: Jari kävi Annen luona ottamassa hänestä valokuvia Annen työprojektia varten.
”Me olemme parhaita kavereita. Jari tietää kaiken elämästäni ja varmaan päinvastoin. Välimme ovat tosi luottamukselliset. Jari on lojaali, oli sitten kyse ystävästä tai kaverista”, Anne Kukkohovi sanoo.
Välit tiivistyivät Annen aikuistuttua ja muutettua Vaasasta Helsinkiin. Perheen tragedia ja raskaat menetykset ovat lähentäneet Annea ja Jaria entisestään.
Anne ja isoveli Jari Kukkohovi vaihtavat kuulumisia lähes päivittäin yhteisten kävelylenkkien aikana. Välillä he käyvät myös kahvilla tai viinillä. © Anne Kukkohovin kotialbumi
Kovat jäljet
Lapsena Anne ihaili Jaria ja hiippaili salaa tämän huoneeseen lainaamaan vaatteita ja vinyylilevyjä. Kun Jarilla oli kavereita kylässä, Anne keksi tekosyitä päästäkseen piipahtamaan Jarin huoneessa. Anne oli vuorotellen ihastunut lähes jokaiseen Jarin kavereista.
Jari suhtautui Annen vierailuihin hyväntahtoisesti naureskellen. Riitoja heille ei koskaan tullut ja ison ikäeron takia sisaruksilla oli omat menonsa. Aikuisiälläkään he eivät ole riidelleet, eikä kumpikaan pura huonoa tuultaan toiseen.
Jari oli muuttanut jo pois kotoa ja oli töissä, kun perheen keskimmäinen, Annea viisi vuotta vanhempi Jukka teki itsemurhan. Anne oli tuolloin 12-vuotias. Annen lapsuus loppui Jukan kuolinpäivänä kuin veitsellä leikaten.
”Jouduin aikuistumaan vähän liian aikaisin. Kun Jukka kuoli, minulla tuli rytmihäiriöitä, heräsin keskellä yötä ja ajattelin, että turha mennä kouluun, koska en enää elä kauan. Luulen, että sain paniikkikohtauksia. Ei niille silloin ollut nimeä tai ainakaan kukaan ei tästä termistä puhunut.”
Jukan kuoleman jälkeen vanhemmat olivat surusta niin musertuneita, että Annen kasvatus jäi surutyön alle. Hänellä ei ollut rajoja ja hän alkoi juhlia ja käydä alaikäisenä baareissa. Kotona Jukan kuolemasta ei puhuttu, eikä Anne itsekään ollut valmis siitä puhumaan.
”Itsemurhasta jää muulle perheelle kovat jäljet. Se oli liian ahdistava aihe.”
Anne pystyi puhumaan Jukan kuolemasta vasta parikymppisenä. Hän kertoi asiasta ensimmäiselle poikaystävälleen ja itki vuorokauden putkeen. Jarin kanssa he ovat keskustelleet veljen menettämisestä vasta aikuisina.
”Jari ei enää asunut enää kotona ei ollut tavallaan läsnä siitä. Myöhemmin olemme miettineet, mikä Jukan siihen ajoi, ja ihmetelleet sitä, kuinka yksin sitä jäikään surun kanssa.”
Jari saa nauramaan
Kun Annesta tuli täysi-ikäinen, hän muutti Vaasasta Helsinkiin. Hän ei ehtinyt olla kauaa Stockmannilla töissä, kun mallina työskennellyt Jari houkutteli Annenkin malliksi. Muotiala vei nopeasti mennessään.
Työt veivät Annen muun muassa Ranskaan, Japaniin ja Isoon-Britanniaan, ja hän asui ulkomailla vuosikausia. Yhteys Jariin oli tiivistä ulkomaan vuosien aikanakin. Anne saattoi soittaa Jarille esimerkiksi tultuaan kotiin klubilta juhlimasta. Jo silloin Anne uskoutui Jarille salaisuuksista.
”Ei ole mitään, mitä Jari ei tietäisi minusta.”
1990-luvun laman aikana Annelle riitti töitä ulkomailla ja kansainvälisen mallin uran päätyttyä hän oli vuosia mainostoimistossa kovapalkkaisessa työssä. Huippumalli haussa -ohjelman jälkeen tv-töitäkin on riittänyt.
Anne on joutunut taloudellisesti lujille ensimmäistä kertaa vasta koronapandemian takia. Tv-tuotantoja on siirretty ja oma yritys Supermood oli vuoden alussa lähellä konkurssia.
Talousvaikeudet ja konkurssiuhan tuomat paineet ovat vaikuttaneet Anneen niin voimakkaasti, että hän epäili jo sairastaneensa koronan oireettomana. Päätä särki koko ajan, oli huono olo, unettomuutta ja nokkosrokkoa. Oireet helpottivat vasta, kun yritys sai Venäjältä ison kaupan, jolla pystyttiin turvaamaan liiketoiminta. Diili pelasti yrityksen.
Jari on ollut tukena yritysvaikeuksissa. Hän on kuunnellut ja saanut Annen nauramaan ja näkemään huumoria vaikeissakin tilanteissa.
”Kun olen ollut ihan alamaissa, Jari on tullut kahville eikä ole tarvittu kuin yksi lause tai sana, ja alan nauraa sydämeni pohjasta. Jari on neuvonut minua olemaan murehtimatta niin paljon tulevaisuutta. Hän muistuttaa, että kyllä ne asiat aina järjestyvät tavalla tai toisella.”
Välit säilyivät tiiviinä myös Annen ulkomaanvuosien aikana. © Anne Kukkohovin kotialbumi
Äidin tukena
Tammikuussa 2017 Annen ja Jarin äidillä todettiin pitkälle levinnyt syöpä ja tämä joutui saattohoitoon. Äidin viimeisten kuukausien aikana Jari ja Anne ajoivat vuorotellen yli 400 kilometrin päähän Vaasaan olemaan äidin tukena. Isä oli kuollut jo vuosia aiemmin.
Äidin ollessa saattohoidossa Vaasan sairaalan palliatiivisella osastolla Anne oli vieressä pyytämässä lisää kipulääkettä.
”Näin aina, milloin lääkkeen vaikutus loppui. Kun äiti ei ollut enää tajuissaan eikä voinut itse vaatia, lääkityksen saaminen oli tärkeää, vaikka palliatiivisen osaston hoito oli ensiluokkaista ja hoitajat mahtavia. Äidin saattohoidon aikana tein myös oman hoitotahdon. En haluaisi itse kitua vuosikausia, vaan olen eutanasian kannalla.”
Äiti kuoli syksyllä 2017. Samoihin aikoihin myös Annen avioliitto päättyi.
”Rankat kokemukset ovat saaneet minut tajuamaan, että tämä ei ole loputonta. Sen takia olen rohkea ja teen asioita, koska on tullut niin paljon yllätyksiä. Hetkessä eläminen on tärkeää.”
Lue myös: Anne Kukkohovi: ”Äidin sairauden aikana olemme lähentyneet”
Kun Anne ja silloinen aviomies Joni vielä pohtivat avioeroa, Jari oli tärkeä kuuntelija molempien murheille. Pitkän liiton päättyessä Jari ilmoitti heti olevansa Sveitsi, puolueeton osapuoli. Anne arvostaa tätä puolta veljessään.
”Jari ei koskaan tuomitse ketään eikä ota puolia mutta on lojaali. Jonin ja minun ero ei ollut riitaisa, liitto yksinkertaisesti vain päättyi. Ei ollut pettämistä tai että toinen olisi tehnyt jotain pahaa. Luotan edelleen Joniin ja meillähän on yhteinen bisneskin, kunnioitus toista kohtaan on säilynyt.”
Miesasioissa Anne ei odota Jarilta hyväksyntää, kuten ei missään muissakaan päätöksissä. Oman yrityksenkin Anne perusti, vaikka lähipiiri ei lämmennyt ajatukselle. Anne saattaa kysyä Jarilta mielipidettä, mutta päätös on hänen omansa.
”Viimeksikin Jari sanoi jostain asiasta, että älä nyt tee niin, tai kyllähän sinä teet, kun olet niin kovapäinen! Olen tosi kiltti, mutta kun haluan viedä jonkun asian läpi, teen sen vastusteluista huolimatta.”
Tällä hetkellä Anne Kukkohovi ei etsi parisuhdetta.
”Olen koko elämäni seurustellut. En millään tavalla halua antaa tällä hetkellä itsestäni kenellekään mitään, vaan haluan olla itsekseni, tutustua aikuiseen itseeni. Jos yhtään kiinnyn, lopetan saman tien kontaktit.”
Ilman Jarin apua arjesta selviytyminen olisi ollut Annella vaikeaa. © Tommi Tuomi
Apuna arjessa
Jo ennen äidin kuolemaa Anne Kukkohovi on pelännyt menetyksiä, varsinkin oman lapsensa kuolemaa. Nyt jo aikuinen Miska menetti lapsena muutaman kerran tajuntansa hetkeksi. Kerran Miska kiipeili kaiteella ja hengitys salpautui hänen kaatuessaan. Miska kiidätettiin ambulanssilla sairaalaan.
Myöhemmin tutkimuksissa selvisi, että Miska pyörtyy helposti, jos hän saa iskun häntäluun lähelle. Kohtaukset olivat silti Annelle raskaita.
”En tiedä selviäisinkö, jos omalle lapselle tapahtuisi jotain.”
Myös Jari on aina ollut läheinen Miskan kanssa. Kun Miska oli pieni ja Anne ja Joni tekivät pitkää päivää mainostoimistossa, Jari matkusti kahdesti viikossa Helsingin kantakaupungista Jollakseen metrolla ja bussilla hakemaan Miskan päiväkodissa.
Ilman Jarin apua arjesta selviytyminen olisi ollut vaikeaa.
”Meillä ei ollut vanhempia lähellä auttamassa, ja Jari on ollut todella korvaamaton koko perheelle. Heillä on Miskan kanssa ollut hauskaa keskenään ja heille on muodostunut omat juttunsa.”
Anne suhtautuu pojan tulevaisuuteen luottavaisesti. Asiat tapahtuvat, kun niiden aika on. Miska on ollut jo lapsena oma-aloitteinen ja äiti luottaa pojan pärjäävän.
”On tervettä vanhemmuutta ymmärtää antaa itsenäisyyttä. On ollut ihana ilo, että poika asuu kanssani, mutta kun hän muuttaa pois, haluan kyllä olla hetken yksin. En ole missään vaiheessa tähän ikään mennessä asunut yksin.”
Jarilla on ollut iso rooli Annen Miska-pojan elämässä. Anne Kukkohovin kotialbumi
Kuvausvaatteet: villasekoitetakki Zara, kuosimekko KappAhl, ketjukorvakorut Gas Bijoux/La Matta, kashmirhuivi Balmuir, neulesormikkaat A+More/Stockmann, mokkasaappaat Mango.