Huvila & Huussin Kati Jukarainen paljastaa, mikä on suurin yksittäinen ekoteko omalla pihalla

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Tänä vuonna Kati Jukarainen keskittyy oman pihansa ja puutarhansa ylläpitoon, eikä suunnittele uutta. © Maru Lemmetty
Huvila & huussi -ohjelmastakin tuttu Kati Jukarainen sanoo, että tänä kesänä puurakennusmateriaaleista on pulaa.

Kirjailija, puutarhatoimittaja sekä Huvila & huussi -ohjelman maisemasuunnittelija Kati Jukarainen kertoo, kuinka laittaa nyt pihat ja parvekkeet kevätkuntoon.

Kuinka kerrostalon parveketta saa pirteämmäksi?

”Parvekkeelle kertyy ilman mukana paljon siitepölyä ja roskaan, joten parveke kannattaa keväällä pestä huolellisesti, sen jälkeen kaikki näyttää jo paljon paremmalta. Jos parveke on lasitettu, silloin pestään myös ikkunat. Sen jälkeen laitetaan tietenkin kasveja.”

Mitä mieltä parvekkeen käyttämisestä varastona?

”On oleellista päättää, että mihin parveketta haluaa käyttää. Jos siitä haluaa viihtymiskeitaan, niin rompetta pitäisi olla vähemmän. Harkitusti valitut parvekekalusteet lisäävät viihtyisyyttä.”

Mitä suosittelisit pihamaan kasvatuslaatikoihin?

”Laatikoissa voi kasvattaa tosi monenlaista. Jos on aloittelija, joka haluaa päästä edullisesti ja helpolla, kannattaa valita siemenistä aika varmoja lajeja.

Niitä ovat erilaiset salaatit ja retiisi. Siementen lisäksi kasvatuksen voi aloittaa myös taimista, kuten erilaisista lehtikaaleista ja yrteistä. Kesäkurpitsa ja avomaan kurkku ovat myös aina hyviä valintoja. On myös kiva nostaa perunaa omasta maasta.”

Voiko perunaakin laittaa kasvatuslaatikkoon?

”Kyllä voi, ei välttämättä vaadita kasvimaata. Jonkin verran sitä saattaa säädellä, että minkä verran kasvualustaa on käytössä. Jos kahden kerroksen laatikko on täynnä multaa, siinä voi oikein hyvin kasvattaa perunaa. Tai jos yhden kerroksen laatikossa multatila jatkuu maan alla, niin sekin käy.”

Lue myös: Ruukkupuutarha antaa helposti satoa – Näin kasvatat tomaatteja ruukussa ja amppelissa

Nytkö haravoidaan viime syksyn lehdet?

”Nyt on oikea aika haravoida. Nurmikko piristyy, kun se haravoidaan kunnolla. Samalla nurmesta lähtee kuollutta kasvustoa. Siinä on hyvätkin puolet, että lehdet ovat syksyllä jääneet pihaan. Osa kuolleesta aineksesta jää haravoinnista huolimatta nurmikon kasvualustaa parantamaan.”

”Hyvä paikka lehtijätteelle on kompostori, jossa lehdistä voi tehdä uutta multaa. Toinen vaihtoehto on pilkkoa lehdet pieneksi kukkapenkkeihin, lehdet muuttuvat siellä ajan kanssa mullaksi.”

Miten suomalainen pihamaisema on vuosien varrella muuttunut?

”Suomalaiset tykkäävät edelleen marjapensaista, mutta niiden määrä pihalla on vähentynyt. Aikoinaan piha oli nimenomaan sitä varten, että siellä kasvatettiin ruokaa, kun nykyään panostetaan viihtyvyyteen. Nyt pihoilla harrastetaan ja oleskellaan. Ruokaakin yhä kasvatetaan mutta nätimmin ja harrastuksena.”

Onko piha sitä ympäristöystävällisempi, mitä enemmän kaikki rehottaa?

”Näin se on. Mitä enemmän pihan jättää luonnolliseen tilaan, sen paremmin luonto siellä viihtyy. Hyvä nyrkkisääntö on, että kaiken ei tarvitse olla tiptop.

Jos haluaa pihaan esimerkiksi perhosia, niin ei niitä tule kukkia ostamalla, vaan pitäisi tarjota myös hyvä luonnollinen paikka, jossa se elää toukkavaiheesta perhosvaiheeseen. Silloin pihalla voisi olla esimerkiksi haapoja tai nokkosia.

Jos pihan haluaa pitää kuitenkin tosi siistinä, voisi ajatella, että jonkun alueen pihan laidalta jättäisi sellaiseksi, jossa kompostorin vieressä olisi risukasoja ja kasvaisi vaikka nokkosia.

Haravointia ei tarvitse tehdä aivan vimmaisesti ja oman pihan kasvijätteet voi pyrkiä kierrättämään omalla pihalla, eli tehdä kasvijätteestä multaa.”

Mikä olisi suurin yksittäinen ekoteko omalla pihalla?

”Se, että pihalla olisi mahdollisimman vähän nurmikkoa. Nurmikko ei tarjoa pienille eläimille suojaa eikä syötävää. Lisäksi ilmastonmuutoksen vuoksi Suomessakin on koko ajan kuivempia kesiä, mikä tarkoittaa, että jos nurmikon haluaa pitää hyvän näköisenä, sitä täytyy kastella koko ajan, eikä se ole ekologista.”

Lue myös: Sukupuuttoaalto uhkaa maailmaa – kirjailija Reetta Niemelän ötökkäystävällinen luontopiha auttaa

Onko trampoliini pihan viihtyvyyden kannalta uhka vai mahdollisuus?

”Se alkaa olla tosi suomalaisen näköistä pihamaisemaa. Meilläkin oli trampoliini pitkään, nyt lapset ovat sen verran isoja, että siitä on vihdoin luovuttu. Sanoisin, että jokaisen piha on oma ja jokainen voi tehdä omalla pihallaan mitä haluaa.

Ei se trampoliini ole kaunis katsella, mutta pihalla kuuluu olla toimintoja kaikille, myös lapsille. Jos se trampoliini pihalle halutaan, niin se kuitenkaan loputtomiin siellä ole, joitakin vuosia vain. Ehkä sitä ei kuitenkaan tarvitse sijoittaa pihan paraatipaikalle.”

Onko maailman muuttunut tilanne on vaikuttanut pihan ja puutarhan tarvikkeiden saatavuuteen?

”Saatavuusongelmia näkyi yleisesti jo viime kesänä jonkin verran, mutta tänä kesänä tulee näkymään vielä rajummin. Puupuolella on useita yksittäisissä tuotteita, joita on ollut vaikea saada. Samoin rakennusmateriaalien hinnat ovat korkeammat, etenkin puu. Jonkin verran hintojen nousu näkyy myös kasveissa.”

Mitä laitat tänä keväänä omalle pihallesi?

”En ehkä mitään aivan uutta. Piha on kuitenkin jo vanha, siellä on jo massiiviset ruukkupuutarhat. Luulen, että tänä kesänä keskityn pihan ylläpitoon ja korkeintaan teen yhden isomman istutuksen.”

Lue myös: Nyt on oikea aika auttaa ötököitä: viisi vinkkiä luontoystävälliseen pihaan ja puutarhaan

X