Anna-lehti: Koronakriisin vaikutukset näkyvät yhteiskunnassa vielä pitkään – Maaret Kallio: ”Turvakodeissakin joulu on hiljainen – sen jälkeen alkavat kiireet”
Kriisin jälkeiseen aikaan kuuluu tavallisesti se, että pahimman yli päästään nopeasti. Psykoterapeutti Maaret Kallio muistuttaa Anna-lehdessä, ettei se kuitenkaan tarkoita, että ihminen olisi kunnossa. Toipuminen vie aikaa.
Kun koronakriisi alkoi, Maaret Kallio kertoi omille lapsilleen, että luvassa on tylsyyttä ja hermojen kiristymistä, mutta siitä selvitään. Kuva: Kristiina Kurronen
Psykoterapeutti Maaret Kallio on havainnut, että koronakriisin keskellä moni selviytyy samoilla mekanismeilla, joihin elämässä tavallisestikin tukeudutaan. Moni tuttu on takertunut pärjäämisen eetokseen.
Hän kertoo Anna-lehdessä ystävänsä Facebook-kirjoituksesta: ystävä oli kiittänyt äitiään siitä, että tämä ei uskonut, kun hän sanoi pärjäävänsä.
”Minulla menee edelleen kylmät väreet, kun ajattelen sitä. Siinä on jotain niin hellää ja kaunista, että äiti näki tyttärensä tarvitsevan jotain muutakin kuin pärjäämistä”, Maaret Kallio kertoo.
Hän ajattelee, että poikkeusoloissa riittää vähempikin suorittaminen. Ei tarvitse treenata maratonille ja järjestää kaikkia vuosien saatossa kovalevylle kasaantuneita valokuvia.
”Se toimii jonkin aikaa, mutta pidemmän päälle liika suorittaminen on hyvin uuvuttavaa. Jos koronatilanne jatkuu kuukausia, on tosi tärkeää osata madaltaa rimaa.”
”Nyt riittää sellainen seiskapuolen suoritus”, sanoo Maaret Kallio. Kuva: Otavamedia
Jatkuva puuhaaminen ja suorittaminen ovat tehokkaita keinoja työntää sivuun mieleen nousevat ikävät tunteet, mutta mielenterveyden kannalta parempi vaihtoehto olisi opetella sietämään kielteisiäkin tunteita.
”Negatiivisia tunteita on tärkeää uskaltaa tuntea, mutta niihin ei saa pudota eikä niiden saa antaa lamaannuttaa itseään. Toivon ydintä on usko asioiden järjestymiseen jotenkin ja joskus”, Maaret Kallio muistuttaa.
Toipuminen alkaa vasta, kun selviytyminen loppuu
Koronakriisi muutti myös Maaretin arkea. Hän joutui luopumaan kevään luentokiertueesta, joka oli suunnitteilla juuri ilmestyneet kirjan Voimana toivo jälkeen.
Maaret Kallio ravistelee kirjassaan ajatusta siitä, että kaikki olisi itsestä kiinni. Jo ennen koronakriisiä monelle oli selvää, että viime vuosien yltiöpositiiviset mantrat eivät pidä paikkaansa. Kaikilla ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia tavoitella unelmiaan.
”Päinvastoin, elämä ei ole meidän hallinnassamme. On tosi paljon asioita, joihin meidän täytyy vain sopeutua. Sen korona on tuonut entistä kirkkaammin esiin.”
Maaret Kallion mukaan toivo ja epätoivo ovat kuin sisaruksia. Ne liikkuvat ihmisessä rinnakkain. Kuva: Kristiina Kurronen
Kallion kirjan keskeisin opinkappale on toivo.
Toivo synnyttää ihmismieleen joustavuutta, kun vaikeita tunteita ja olosuhteita ei tarvitse kieltää. Silloin voi huomata olevansa pulassa, mutta avun pyytäminen on henkisesti helpompaa, koska pystyy näkemään itsensä hauraana ja tarvitsevana olentona.
”Jo se, että omaa tilannettaan pystyy havainnoimaan, sanoittamaan tai kuvailemaan, luo teitä ulospäin.”
Toipuminen alkaa vasta, kun selviytyminen loppuu
Eniten Maaret Kallio on huolissaan niistä, jotka joutuvat eristäytymään koteihin, joissa oli turvatonta jo ennen koronakriisiä. Kriisin keskellä turvattomuus lisääntyy entisestään.
”Joka neljäs suomalaislapsi on kokenut vanhempiensa alkoholinkäytön pelottavana. Se ei ole mikään marginaaliryhmä.”
Kallio kokee musertavana, että yhteiskunnassa on joukko ihmisiä, jotka ovat lähes näkymättömiä. Kun tähän yhdistää sen, että Alkon hyllyt tyhjenevät kriisin aikana hanaviineistä ja kirkkaista, moni perhe elää nyt riskirajoilla.
Maaret Kallio arvioi, että koronakriisin vaikutukset näkyvät suomalaisessa yhteiskunnassa vielä pitkään. Onneksi yhteiskunnan palvelut, kuten mielenterveyspalvelut ja lastensuojelu, toimivat myös poikkeusoloissa. Epidemian jälkihoito voi silti olla pitkä prosessi.
”Turvakodeissakin joulu on hiljainen. Sen jälkeen alkavat kiireet.”
Koronakriisin jälkeen jokaisella on edessään toipuminen. Tavallisesti pahimman yli päästään nopeasti sen jälkeen, kun akuutti kriisi on ohi. Se ei vielä kuitenkaan tarkoita, että ihminen on kunnossa. Maaret pelkää, että koronakriisin jälkeen uupuneita on vielä enemmän kuin ennen sitä.
Toipuminen on mahdollista vasta, kun ei tarvitse enää selviytyä. Erityisen riskialtista on laittaa heti iso vaihde silmään, kun voimat vähän palaavat.
Askeleita kohti tavallista arkea kannattaa ottaa rauhassa ja itseään kuunnellen. Kuvassa Maaret Kallio vuonna 2015. Kuva: Niclas Mäkelä
Kriisin jälkeen ihmiset pääsevät elämään kiinni eri tavoin. Omaa jaksamista ja haavoittuvuutta pitää kunnioittaa.
”Ihmiset jatkavat elämäänsä hyvin eri tavoin. Jotkut porskuttavat eteenpäin, mutta joihinkin kriisi jättää tosi syviä jälkiä.”
Maaret Kallion suunnittelema tv-sarja kariutui rahoitusvaikeuksiin viime kesänä. Pettymys oli niin katkera, että se surettaa häntä vieläkin. Nyt Maaret kertoo Anna-lehdessä, kuinka pääsi pettymyksestään yli.
Lue lisää Annasta!