Tästä Chachi Gonzales järkyttyi uudessa kotimaassaan – Jukka Hildénin puoliso paljastaa myös, milloin lopulta koki olevansa sydämeltään suomalainen
Aluksi oli vieras maa, vieras kieli ja vieras kulttuuri. Neljässä vuodessa Suomi on yllättänyt Chachi Gonzalesin iloisesti, vaikka matkan varrelle on osunut myös muutama kulttuurishokki.
Keväällä 2020 elettiin koronapandemian alkua. Duudsoneista tuttu Jukka Hildén ja puoliso, tanssija-somevaikuttaja Chachi Gonzales päättivät pakata muuttokuormansa ja tulla kolmikuisen Sophia-tyttären kanssa Suomeen. Los Angeles Yhdysvalloissa vaihtui aluksi Suomen Ähtäriin ja sen jälkeen pääkaupunkiseutuun.
Neljä vuotta myöhemmin Chachi kertoo, mitkä asiat Suomessa ovat yllättäneet eniten.
Pohjolan talvi ja takatalven riemut
”Jukka, kerroit minulle, että Suomi on maailman onnellisin maa!”
Likimain näin Chachi parahti lumilapion varresta puolisolleen, kun takatalvi kuritti Suomea viime huhtikuussa jo koetun keväisen lämpöaallon jälkeen.
”Ikuisuudelta tuntunut talvi ja sen loppuhuipennus melkein traumatisoivat minut tänä vuonna. Tämä kevät oli aivan hullu!”
Alun perin paahtavan kuumasta Teksasista kotoisin oleva Chachi oli nähnyt lunta ennen Suomeen muuttoaan vain kolme kertaa.
Nyt takana on kolme kokonaista talvea Suomessa. Tällä aikaa perhe on ehtinyt kasvaa heinäkuussa kolme vuotta täyttävällä Amelié-tyttärellä, ja elokuussa odotetaan kuopusta saapuvaksi.
Pohjoisen lumiset maisemat ovat kauniita, mutta kylmässä selviytyminen on vaatinut harjoittelua.
”Viime talvi taisi olla ensimmäinen, jolloin en palellut koko ajan ulkona. Luulen, että olen vihdoin onnistunut murtamaan täydellisen talvipukeutumisen koodin: juju on pukea monta vaatekerrosta alle ja pitkä takki päälle”, Chachi sanoo ja hymyilee.
Suomalaisten aitous ja rehellisyys
Hyvin pian muuton jälkeen Chachi huomasi suomalaisen kulttuurin eroavan erityisesti yhdessä asiassa amerikkalaiseen verrattuna.
”Suomalaiset ovat virkistävän lyhytsanaisia, mistä todella pidän. Täällä ihmiset ovat aitoja: mitä näet, sitä saat. Myös työelämässä suomalaisilla on tapana olla rehellisiä ja suoraselkäisiä. Arvostan sitä kovasti.”
Pari kertaa vuodessa kuvaukset, someyhteistyöt ja tanssiin liittyvät workshopit vievät Chachia Los Angelesiin.
”Kaupungista löytyy viihdeteollisuuden säihkettä ja imua, joka on ihanan energisoivaa. Samalla ympärillä pyörii paljon ihmisiä, jotka lupaavat sitä sun tätä ilman minkäänlaista katetta sanomisilleen. Jokaisen reissun jälkeen olen tuntenut yhä vahvemmin, kuinka ihanaa on palata kotiin Suomeen”.
Suomessa ystävyyssuhteiden solmiminen ei ehkä suju yhtä spontaanisti kuin Amerikassa, mutta ajan saatossa ne voivat kasvaa syviksi ja luottamuksellisiksi, Chachi pohtii.
Kaikista suomalaisista Chachi kohtasi Jukan, joka rakastaa puhua paljon ja keskustella. Suhteen alussa se herätti ihmetystäkin.
”Amerikassa olin tottunut siihen, että miehet ovat koko ajan puhelimiensa ääressä. Muistan, kuinka ehdotin Jukalle yhteistä leffailtaa, mutta hän halusi sen sijaan puhua!”
Hullu, alaston saunakulttuuri
Chachi kasvoi neljän sisaruksen kanssa meksikolaiskatolilaisessa perheessä tiukan kurin alla. Uskonnollisessa kodissa alastomuutta ei pidetty millään tavoin luonnollisena asiana.
Tätä taustaa vasten suomalainen saunakulttuuri oli ensi alkuun Chachille järkytys.
”Muistan miettineeni, kuka ihme oli keksinyt ajatuksen mennä pyörimään alasti lumeen suoraan löylyistä! Jonkin ajan kuluttua opin itsekin rakastamaan tätä perisuomalaista traditiota. Nykyään se tuntuu maailman luonnollisimmalta asialta.”
Jos lapsuudenkodissa alastomuus oli tabu, Hildénien perheessä se on kaikkea muuta.
”Lapsemme juoksentelevat usein ilkosillaan pitkin asuntoa. Heidän isänsä – minun puolisoni – on tehnyt saman myös kaiken kansan nähden Duudsonit-tv-sarjassa”, Chachi nauraa.
Ainutlaatuinen liikkumisen vapaus
Vielä neljän Suomen-vuoden jälkeen Chachi ei ole lakannut hämmästelemästä sitä, kuinka ainutlaatuinen vapaus lapsilla on liikkua Suomessa Yhdysvaltoihin verrattuna.
”On ihmeellistä, että hiukan kasvettuaan lapset voivat kulkea itsekseen kouluun, kauppaan ja lähiluontoon. Yhdysvalloissa moinen ei tulisi kuuloonkaan. Siellä vastuuntuntoiset vanhemmat kuljettavat koululaisensa aamuisin opinahjoihin autoilla ja hakevat heidät iltapäivällä kotiin. Samoin on harrastusten ja leikkitreffien suhteen. Kaikki sovitaan ja järjestetään erikseen.”
Se, että amerikkalaisessa järjestelmässä moni asia on turvallisuussyistä organisoitu ja ohjelmoitu lasten puolesta, on Chachista ymmärrettävää mutta samalla huolestuttavaa.
”Jos lasten ei tarvitse ajatella itse, luovuus ja kyky ratkaista arjen ongelmia eivät pääse kehittymään samalla tavalla. Se, että Suomessa on toisin, ei tule koskaan olemaan minulle itsestäänselvyys.”
Neljä vaihtuvaa vuodenaikaa
Los Angelesissa on totuttu lämpöön ja aurinkoon, elettiinpä mitä tahansa kuukautta.
Sitä vasten ensimmäinen kesä suomessa tuntui Chachista ihmeelliseltä.
”Muistan hehkuttaneeni ystävilleni puhelimessa, että nyt vasta ymmärrän kesän ihanuuden. Pohjoisen neljä vaihtuvaa vuodenaikaa on ollut minulle uusi ja ihmeellinen asia.”
Eniten Chachi kuitenkin rakastaa syksyä hämärän hyssyineen ja kynttilöineen. Pimeyskään ei haittaa paitsi joinakin aamuina, kun pienempiä lapsia täytyy herätellä päiväkotiin ja isompia kouluun.
Suomen keväästä Chachi on puolestaan löytänyt humoristisia piirteitä.
”Lisääntyvän valon myötä on hauska seurata, kuinka ihmiset ryömivät ulos koloistaan. Keitä he kaikki ovat ja missä ihmeessä he ovat piileskelleet koko pitkän talven? Kevään tullen mustat vaatteetkin vaihtuvat suomalaisilla värikkäämpiin.”
Hetki, jolloin Chachi huomasi lopullisesti olevansa sydämeltään suomalainen, saattoi hyvinkin olla se, kun hän komensi puolisoaan jättämään kotiin tullessa lenkkarinsa eteiseen.
”Jukka olisi painellut amerikkalaiseen tyyliin kengät jalassa suoraan olohuoneeseen”, Chachi hymyilee.
